Yleisöltä

Sotessa paikka kulttuurille

Jaa artikkeli

Tarja Hautamäki kirjoitti mielipidekirjoituksessaan (Ilkka-Pohjalainen 11.1.2022) kulttuurin osuudesta sotessa. Myös minä äänestäisin aluevaaleissa mielelläni ehdokasta, joka on valmis vakiinnuttamaan kulttuuria osaksi hyvinvointipalveluita ja ”raskaan sarjan sote-toimintaa”. Sosiokulttuuriselle työlle olisi ehdottomasti luotava oma, pysyvä paikkansa tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalalla.

Kuten Hautamäki toteaa, toimintaa tarjoavista kulttuuripalveluista ja osaajista ei ole pulaa. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Vaasan ammattikorkeakoulun ja Vaasan Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden yhteistyössä järjestämä Terapeuttisen kirjoittamisen kurssi, joka alkaa myöhemmin tässä kuussa. Innokkaiden osallistujien määrä kertoo siitä, että ihmiset ovat valmiita ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, mikäli heille tarjotaan siihen mahdollisuus.

Kyseinen kurssi lukeutuu laadultaan Hautamäenkin mainitsemiin ennaltaehkäiseviin hyte-palveluihin. Ennaltaehkäiseviin palveluihin osallistuvat ne ihmiset, joilla on voimia tiedostaa kyseisten palveluiden tarpeellisuus omalle hyvinvoinnilleen.

Korjaavaa työtä tehdään yleensä niiden parissa, joiden tilanne vaatii edellä mainittuja raskaan sarjan toimia. Tästä määrittelystä huolimatta kulttuuripalvelu voi olla sama sekä ennaltaehkäisevän että korjaavan työn asiakkaille, vain polut palveluiden pariin poikkeavat toisistaan.

Jos joku pitääkin kulttuurista ja taiteesta nauttivia kansalaisia vain kustannuseriä aiheuttavina amatööreinä, on tällainen ajatus vanhentunut. Kuinka moni meistä voi sanoa, ettei kuluta kulttuuria ja taidetta jossakin muodossa päivittäin, tiedostaen tai alitajuisesti? Tuskin kukaan.

Entä kuka määrittää, minkälaisen kulttuurin ja taiteen tuottaminen on taloudellisesti hyväksyttävää? Toisten makua on vaikea lähteä perustellusti tuomitsemaan. Kenties tällä hetkellä vain kustannuseriä aiheuttava yksilö on jonain päivänä taidetta tuottava toimija, jonka tuotoksista päättäjätkin haluavat omansa? Elämässä ei ole takuita, olemme kaikki riskisijoituksia.

Osallisuus kulttuuriin ja taiteeseen ei ole vain sen kuluttamista, vaan myös sen luomista.

Näen kulttuuriin ja taiteen erittäin sopivana tapana lisätä ihmisten osallisuuden kokemusta yhteiskunnassa, jossa he kenties kokevat osattomuutta muilla osa-alueilla. Integroituminen takaisin yhteiskuntaan voi lähteä osallistumisesta vaikkapa öljymaalauskurssille. Vähintäänkin se edistää yksilön koettua hyvinvointia.

Kannatan Hautamäen peräänkuuluttamaa kulttuuripalveluiden järjestelmällistä toimeenpanoa maakuntatasolla. Kulttuuri on erottamaton osa ihmisyyttä, ja kokonaisvaltainen hyvinvointi edellyttää ihmisen kohtaamista holistisena kokonaisuutena.

Johanna Ojaharju

Mustasaari

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje