Yleisöltä

Suojeluskuntia perustamaan – mutta salliiko Suomen laki?

Jaa artikkeli

Suuren itänaapurimme aloittama sota Ukrainan valloittamiseksi ja alistamiseksi valtaansa on saanut monenlaisia ajatuksia ja toimenpiteitä meissä suomalaisissakin. Halukkuuden lisääntyminen Natoon sekä ukrainalaisen avustaminen on hyviä ja näkyviä esimerkkejä tästä.

Mutta paljon muutakin aktiivisutta on lähtenyt viriämään. Yhden tällaisen sain kokea henkilökohtaisesti, kun sain julkisena Naton kannattajan ominaisuudessa, kutsun Alavuden–Töysän Suojeluskunnan perustamisen palaveriin.

Mukaan yhdistyksen perustamisten alkusuunnitteluun on kutsuttu keskusteleman viitisentoista henkilöä. Kokous järjestetään lähiaikoina.

Itse otin innostuneena kutsun vastaan.

Samalla kuitenkin ajattelin, ensi-innostuksen hieman laannuttua, saako lain mukaan Suojeluskunta-nimistä yhdistystä perustaa? Suojeluskunnathan lakkautettiin liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä vuoden 1944 syksyllä fasistisena järjestönä.

Vuonna 1917 perustamisluvan saaneiden Suojeluskuntien toiminta käynnistyi eri puolilla Suomea vuonna 1918. Enimmillään toimintaa oli 672 paikkakunnalla ja jäseniä 1 500 000.

Niinpä on aiheellista tiedustella lainoppineilta ym., miten kannattaisi toimia Suojeluskunnan toimintaa käynnistettäessä. Sain monenlaisia vastauksia jo nimenkin käytön puolesta ja vastaan.

Yleisemmin valistettiin, että Suomessa saa perustaa ja rekisteröidä yhdistyksiä melkein mihin tarkoitukseen haluaa. Suomi on yhdistyksien runsaudessa maailman rikkain maa.

Joku epäili, että esteenä saattaisi olla Suojeluskunta ry:n nimen käytölle, jos kyseessä on suojeltu nimi.

Jos nimen käytölle on mainitunlaisia esteitä, niin nimeksi olisi parasta laittaa esimerkiksi Alavuden Suojajoukot tai Alavuden Suojelujoukot ry.

Näin ei perustettavan yhdistyksen nimeksi tarvitse ottaa välttämättä suoraan Suojeluskuntaa. Eikä kantaa sen hihamerkkiä, ei myöskään järjestäytyä kovin sotilaallisesti. Mutta kun Suojeluskunnan Etelä-Pohjanmaan hihamerkki on niin hurjan hieno. Ja niitä on kankaisina jo valmiina, tarkalleen 1918–1945 käytössä olleen mallisia. Hintakin on ainoastaan alle 10 euroa!

Reserviläistoiminta ja sen koulutustapahtumat ovat nyt suosittuja. Kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan monilla paikkakunnilla. Tämä ja yleinen turvaton tilanne innostaakin taas suomalaisia haasteelliseen ja reippaaseen maanpuolustukselliseen toimintaan.

Toiminnan esteenä onkin monilla paikkakunnilla se, että reserviläistoiminta on kovin vähäistä. Hätinä saadaan sankarihautojen kunniavartiostoja kokoon.

Ammunnan ja metsästysseurojen jäseninä on yhä enemmän naisia ja miehiä sekä tyttöjä ja poikia. Ampumaradat ja niiden rakennukset mahdollistavat hyvät olosuhteet ”suojeluskunnalliseen” toimintaan ja maanpuolustuksellisten alkeiden oppimiseen.

Perinnetietojen mukaan suojeluskuntienkin toimintaa ”naamioitiin” vuosikymmeniä sitten vapaapalonkunniksi.

Pentti Hautala

Töysä

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje