Venäjän kauhean hyökkäyssodan seuraukset tuntuvat epäsuorasti myös muualla Euroopassa muun muassa raaka-aineiden ja energian hintojen nousun kautta. Samaan aikaan monet länsimaiset yhtiöt ovat vetäytymässä Venäjän markkinoilta tai Venäjä mahdollisesti kansallistaisi ainakin osan länsimaisten yritysten omaisuudesta Venäjällä, jolloin näillä toimenpiteillä on vaikutusta yhtiöiden kuluvan tilikauden tulokseen.
Samaan aikaan kansainväliset sijoittajat, yhtiöt ja työvoima arvioivat uudelleen riskejä, mitä Natoon kuulumatta oleminen tuo. Suomi on ainoa Euroopan puoleinen rajanaapuri, joka ei ole Natossa ja ei ole ollut vielä aseellisessa konfliktissa Venäjän federaation kanssa. Valko-Venäjä on puolestaan enää vain nimellisesti itsenäinen maa.
Korkeampi riski johtaa kansainvälisten sijoittajien ja yhtiöiden sijoituspäätöksissä korkeampaan pääoman tuottovaatimukseen, joka siis heikentää Suomen sijaa yhtiöiden investointisuunnitelmissa. Suomen asema investointipäätöksissä ei ole ollut ennen Ukrainan sotaa loistava, joista voidaan mainita esimerkkinä UPM-Kymmenen ja Nesteen investointipäätökset. Toivottavasti Suomi ei menetä isoja akkuteollisuuden investointeja pelkästään Natoon kuulumattomuuden takia.
Jaakko Koskela
kauppatieteiden maisteri, taloustiede
Pohjanmaan Kokoomusnuorten taloudenhoitaja
Vaasa
Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin