Yleisöltä

Suomen turvallisuus ja itsenäisyys etusijalla

Matias Mäkynen (sd.)
Matias Mäkynen (sd.)
Jaa artikkeli

Venäjän hyökättyä laajamittaisesti ja yllättävästi Ukrainaan myös Suomen turvallisuustilanne on muuttunut. Kuten tasavallan presidentti on todennut, muutos on merkittävä ja pysyvä, mutta Suomeen ei kohdistu akuuttia sotilaallista uhkaa.

Nopeasti onkin alkanut keskustelu tämän muutoksen vaikutuksista Suomen turvallisuusratkaisuihin. Keskustelua käydään paitsi julkisuudessa median, kansalaisten ja päättäjien toimesta, myös puolueiden ja eduskuntaryhmien välillä.

Valtiosäännön mukaan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, mutta viimesijainen valta ja vastuu esimerkiksi kansainvälisten velvoitteiden hyväksymisestä on eduskunnalla. Siksi on tärkeää, että keskustelussa ovat mukana kaikki toimijat oman roolinsa mukaisesti.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan isoimpia vahvuuksia on vahva yksituumaisuus ja siitä on pidettävä huolta jatkossakin.

Venäjän toiminta on tuomittavaa. YK:n yleiskokous tuomitsi toiminnan harvinaisen laajasti, Venäjän puolelle jäivät vain neljä yksinvaltaista diktatuuria.

EU:n johdolla asetetut historiallisen laajat pakotteet romahduttavat Venäjän talouden ja tulevat vaikuttamaan pitkälle Venäjän tulevaisuuteen.

Alle odotusten edennyt sota ja lännen odottamattoman vahva vastareaktio ovat saaneet monet arvioimaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin lopun alkaneen.

Suomen turvallisuuden kovan ytimen kannalta kunnossa ovat vahva maanpuolustustahto ja oma maanpuolustus sekä laajat kumppanuudet.

Kehittämisen mahdollisuuksia on silti edelleen ja puolustusmäärärahojen kasvattamisesta on laaja yhteisymmärrys. Erityisenä lisäresurssien kohteena on tunnistettu kyberturvallisuus eli tietoverkkojen ja -järjestelmien puolustaminen.

Venäjän kansantalouden ja toisaalta Euroopan maiden Venäjä-riippuvuuden kannalta suurin kysymys on energia. Kriisi onkin asettanut uutta painetta myös energiaomavaraisuuden vahvistamiseen.

Euroopan laaja irtautuminen venäläisestä energiasta tulee olemaan mahdollisuus myös ilmastopäästöjen laskemiseen, mutta myös suomalaisen teollisuuden vahvistumiseen entisestään.

Energiaomavaraisuudessa Suomi on sähkön tuotannon osalta jo vahvassa asemassa, mutta niin sähkön kuin lämmön tuotannon monipuolistamista ja lisäämistä on nopeutettava.

Suurin riippuvuutemme liittyy teollisuuden käyttämään kaasuun, jolle on etsittävä nopeasti vaihtoehtoja.

Uusi tilanne pakottaa arvioimaan uudelleen myös Suomen pitkää sotilaallisen liittoutumattomuuden linjaa.

Kuten monet ovat todenneet, suuria ratkaisuja ei tehdä päivissä akuutin kriisin keskellä, mutta analyysi ja johtopäätökset on silti tehtävä nopeasti. Kaikissa tilanteissa läheinen vuoropuhelu ja yhteistyö Ruotsin kanssa on tärkeää.

Jos Suomea uhkaisi sotilaallinen kriisi, erityisen tärkeää olisi varmistaa sotilaallinen huoltovarmuus eli esimerkiksi asemateriaalin saatavuus kaikissa tilanteissa.

Lähikuukausina tullaan käymään historiallisen tärkeää arviointia Suomen uudesta asemoitumisesta, mutta se on tehtävä maltilla.

Suomi on tärkeä, strateginen alue Euroopalle. Emme ole Ukraina historiamme ja kansainvälisen asemamme osalta, mutta Venäjän vihamielinen toiminta naapuriaan kohtaan vaikuttaa myös Suomen turvallisuustilanteeseen.

Matias Mäkynen

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje