Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi eurooppalaisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevaksi sääntelyksi viime vuoden lopussa. Suomen saavutettavuuden, liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja logististen kuljetusketjujen toimivuuden kannalta ehdotus on Suomelle hyvin merkityksellinen.
Lainsäädäntöehdotuksella ei pelkästään nivota EU:n jäsenmaita liikenneinfran avulla yhteen, vaan siihen liittyy myös se, kuinka hyvin Suomi pystyy hyödyntämään EU-rahoitusta kansallisille liikennehankkeille. Viimeistään koronapandemia osoitti Suomen kaltaiselle reuna-alueen jäsenvaltiolle, että eurooppalainen liikenneverkko on hyvin merkityksellinen myös Suomen saavutettavuudelle.
Suomen on tavoiteltava olemassa olevien velvoitteiden täyttämistä TEN-T-ydinverkolla vuoteen 2030 mennessä. Suomen intressissä on ollut olla osana eurooppalaisia liikenneverkkoja, joille on yhteisesti EU-tasolla määritelty vaatimukset ja laajuus. Nyt tarvitaan selkeät suunnitelmat siitä, kuinka asetetut vaatimukset tullaan täyttämään ja kuinka hyödynnetään EU-rahoituksesta saatavaa apua kotimaan infrahankkeisiin.
Selvää on, että harvaan asuttu pitkien etäisyyksien pohjoinen maa tarvitsee meille soveltuvia ratkaisuja, mutta se ei saa tarkoittaa, että Suomi käpertyy sisäänpäin. TEN-T-verkoilla on EU-rahoitusaspektin lisäksi merkittävä rooli sisämarkkinoiden toimivuuden edistäjänä ja Suomen ei tule jäädä sivuun tästä kehityksestä. Mikäli kansallisesti Suomessa todetaan, ettemme halua olla muiden jäsenmaiden mukana kehittämässä eurooppalaisia liikenneverkkoja, meillä on se mahdollisuus. Onko se järkevää, on eri kysymys.
EU-rahoituksen suuremman hyödyntämisen osalta on tärkeää, että olemme ajoissa liikkeellä. Euroopassa on useita onnistuneita esimerkkejä siitä, miten EU-rahaa on hyödynnetty onnistuneesti.
Tanskan ja Ruotsin yhdistävä silta on hieno esimerkki siitä, kuinka Euroopan valtioita on nivottu yhteen ja sisämarkkinoiden toimintaa helpotettu infran avulla. Junayhteyden nopeuttaminen viidestä tunnista alle kolmeen tuntiin Madridin ja Barcelonan välillä toteutettiin myös TEN-T-rahoituksen avulla.
Yritykset tarvitsevat varmuuden niille tärkeän infran, valtateiden ja raideyhteyksien kehittämisestä vuosien perspektiivillä, jotta yritykset voivat investoida kasvuun Etelä-Pohjanmaalla. Päärata on jo mukana TEN-T-verkostossa ja sen muuttaminen kaksiraiteiseksi Tampere–Seinäjoki-välillä tulee olla kaikkien eteläpohjalaisten päättäjien agendalla. Myös vähäliikenteisempiä väyliä on mahdollista saada mukaan TEN-T-verkostoon, kun vain perustelemme niiden tarpeellisuuden Suomen esityksessä EU-komissiolle. EU-rahoitus on mahdollisuus, jota Etelä-Pohjanmaalla ja Suomella ei ole varaa jättää hyödyntämättä.
Päivi Wood
johtava asiantuntija,
liikenne- ja elinkeinopolitiikka
Keskuskauppakamari
Tomi Kohtanen
toimitusjohtaja
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin