Yleisöltä

Suomi vuonna 2032 – onko meillä ruokaa, vettä ja lääkkeitä?

Koronapandemia ja Ukrainan sodasta johtuva energiakriisi ovat näyttäneet, että Suomessa on varauduttu huonosti suuriin yhteiskunnallisiin mullistuksiin.

Keväällä 2020, pandemian tuoreeltaan levitessä, tarvittiin kipeästi hengityssuojaimia, mutta niiden koko tuotanto oli Suomesta lopetettu ja siirretty ulkomaille. Nyt, talvella 2022, tuontienergiasta riippuva sähkön hinta uhkaa ajaa perheitä ahdinkoon ja pienyrityksiä konkurssiin.

Globalisaatio on tuonut Suomeen hyvää. Vientimarkkinat ovat hyötyneet globalisaatiosta markkinoiden avautuessa. Kotimaassa kallista tuotantoa on voitu siirtää halvempiin maihin, toisaalta Suomeen on voitu tuoda työvoimaa tekemään töitä, joihin oma väestömme ei riitä tai ryhdy.

Myös kansalaisten kokemus elintasosta on noussut, kun olemme päässeet kiinni Kiinan-elektroniikkaan, pikamuotiin ja kansainvälisiin ruokatrendeihin.

Tosiasia on, että samalla huoltovarmuutemme on kärsinyt. Näyttää siltä, että päättäjät Suomessa ovat olleet sinisilmäisiä.

Maailmanhistoriassa on hyvin lyhyitä jaksoja ilman suuria sotia. Nykyihminen on keskimäärin koulutetumpi kuin esimerkiksi maailmansotien aikaan, mutta toisaalta median murros altistaa meidät voimakkaammalle vaikuttamiselle.

En pelkää kolmatta maailmansotaa, mutta uskon, että maailmanlaajuisena yhteisönä olemme yhtä alttiita riskeille kuin ennenkin. Viimeistään viime vuosien mullistukset ovat näyttäneet, että kaikkeen pitää varautua.

Päättäjien tärkein tehtävä on varmistaa, että Suomi ja suomalaiset selviytyvät kaikissa olosuhteissa.

Varautumista ei voi tehdä kriisissä. Kriisissä syntyy vain kalliita hätäratkaisuja, kuten nyt sähkön hintakaton osalta on syntymässä.

Riskit eivät rajoitu jo koettuihin. Kaikissa elinolosuhteissa tarvitaan ruokaa, vettä, lääkkeitä. Esimerkiksi kaikista maailman antibiooteista valmistetaan 90 % Kiinassa, ja ruoantuotannossa tarvittavia lannoitteita ei valmisteta Suomessa juurikaan. Riskit ovat selvästi nähtävillä.

Tehdyistä virheistä on otettava opiksi. Varautumisen tulee olla valtakunnallisessa päätöksenteossa lähivuosien tärkeimpiä tehtäviä.

Henna Helmi Heinonen (kesk.)

psykologi, kirjailija

Seinäjoki

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje