Suupohjan rata on peruskorjattava

Väyläviraston tuore hankearviointi Seinäjoki–Kaskinen-radan peruskorjauksesta antaa virheellisen tilanne- ja tulevaisuudenkuvan. Arvioinnissa on täysin sivuutettu niin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimustulokset radan aluetaloudellisista vaikutuksista kuin alueen toimijoiden näkemykset. Alueen kauppakamarit pitävät radan peruskorjausta välttämättömänä. Radan sulkeminen on liikenne- ympäristö- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden vastaista.

Suupohjan alueen elinkeinoelämä ja toimijat ovat laajasti osoittaneet, että radalle on tarvetta.

Vuonna 2020 radalla kuljetettiin 250 000 tonnia tavaraa ja tämän vuoden kuljetusmääräksi on ennakoitu 390 000 tonnia. Kun vähäliikenteisen radan rajana on 300 000 nettotonnia, niin rata on pääsemässä vuoden lopussa pois vähäliikenteisten ratojen luokasta. Käytännössä tämä on jo toteutunut.

Suupohjan radan liikenne on kasvanut erityisesti syksyllä 2020 Teuvalle rakennetun puutavaran lastauslaiturin pidennyksen ansiosta. Se rahoitettiin ja rakennettiin pitkälti paikallisin voimin suurimpina rahoittajina Kaskisten satama ja Teuvan kunta. Alue on antanut vahvan näytön kasvusta ja myös Väyläviraston on sitouduttava edistämään kehitystä.

Väyläviraston laskelmien mukaan radan peruskorjaus tulee maksamaan 124,1 miljoonaa euroa ja kevennetty peruskorjaus 31,6 miljoonaa euroa. Aluetaloudellisessa viitekehyksessä Suupohjan radan peruskorjaus maksaisi itsensä takaisin reilussa kymmenessä vuodessa. Tämä perustuu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin laskelmiin

Suurin hyöty radan peruskorjauksesta on alueen metsätaloudelle, jonka kuljetuksia rata mahdollistaa. Kuitupuuta toimitetaan Teuvan kautta Stora Enson Itä-Suomen tehtaille. Metsä Group ja UPM käyttävät Teuvan lastauspaikkaa omissa kuitupuutoimituksissaan Äänekoskelle ja Pietarsaareen. Metsä Groupin Äänekosken tehtaan puunhankinta onkin siirtynyt entistä vahvemmin Keski- ja Länsi-Suomeen.

Tulevaisuuden kasvunäkymät ovat positiivisia myös muun kuin puutavaran osalta. Parhaillaan neuvotellaan 60 000–150 000 tonnin muun kuin puutavaran vuosikuljetuksista radan kautta Kaskisten satamaan. Nämä kuljetukset voisivat alkaa kevätkesällä 2022.

Radan tuotekuljetusten lisäämisellä on vahva yhteys Kaskisten satamaan vienti- ja tuontisatamana. Kaskisten sataman liikennevirrat ovat kasvaneet 900 000 tonnista 1 300 000 tonniin (+44 %) vuodesta 2017 ja ne kasvavat edelleen. Tavoitteena on nostaa vuosivolyymi yli 2 000 000 tonniin vuoden 2025 loppuun mennessä. Tuolloin tavarakuljetuksista 25–30 prosenttia kuljetettaisiin radan kautta. Sataman seitsemän miljoonan suuruinen investointipäätös on tehty ja se toteutetaan vuosina 2022–2024.

Suupohjan rataa pitkin Kaskisten satama liittyy päärataan ja poikittaisyhteyteen halki Suomen ja esimerkiksi transitoliikenteelle kysyntä Kaskisten kautta on kasvava.

Rautatieyhteys on ehdoton edellytys suurten volyymien teollisuustuotannolle. Tarjonta luo kysyntää eikä etukäteen voida laskea, paljonko yritysten investointeja jää tekemättä huonojen liikenneyhteyksien vuoksi. Kun rata on huonossa kunnossa ja sen ylläpitoa on jatkettu vain muutama vuosi kerrallaan, eivät yritykset voi investoida tuotantoon tai toimintaan, joka nojaa radan hyödyntämiseen.

Kuljetusten kannattavuuden näkökulmasta haasteena on myös varsinaisten junakuljetusten rakenteellinen kalleus nykyisen operaattorin tehostaessa omaa toimintaansa. Kun käytännössä kysymys on monopoliyrityksestä, tulisi sillä olla velvollisuus tuottaa kuljetuspalvelut asiakkaille nykyistä helpommin ja joustavammin, mikä osaltaan edesauttaisi kuljetusmäärien lisääntymistä ja parantaisi radan kannattavuutta eri vaihtoehdoilla laskien.

Paula Erkkilä

Pohjanmaan kauppakamarin

toimitusjohtaja

Tomi Kohtanen

Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin

toimitusjohtaja

    Jaa artikkeli