Yleisöltä

Tärkeä askel Nato-prosessissa

Peter Östman (kd.)
Peter Östman (kd.)
Jaa artikkeli

Suomi otti onnistuneesti tärkeän askeleen eteenpäin Nato-prosessissa. Turkin yritettyä estää Suomen ja Ruotsin Nato-hakemus, saatiin viikolla sovinto kolmen maan yhteisestä sopimuksesta, yhteisymmärrysasiakirjasta. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ilmaisi ilonsa mediatilaisuudessa ilmoittaessaan, että Ruotsin ja Suomen Natoon liittymisen tietä silottava sopimus on syntynyt. Asiakirja koskee Turkin huolenaiheita, mukaan lukien aseviennin ja taistelun terrorismia vastaan. Tämä sai Turkin vetämään veto-oikeutensa takaisin.

Siitä lähtien, kun Turkki ilmoitti vastustavansa Suomen ja Ruotsin hakemuksia, on käyty intensiivisiä keskusteluita maiden välillä. Loppuun asti oli epävarmaa, miten siinä onnistuttaisiin. Vasta neljän tunnin maratonkokouksen jälkeen Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön, Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin välillä tuli tulosta.

Ennen kokousta ilmassa oli jonkin verran spekulaatiota siitä, mitä Turkki aikoo vaatia ja mihin vaatimuksiin Suomi ja Ruotsi suostuvat. Osa keskustelijoista meni jopa niin pitkälle, että etukäteen julistettiin maiden uhraavan kurdit Nato-jäsenyyden hyväksi. En missään vaiheessa nähnyt sellaisen lopputuleman riskiä. Tiesin, että voimme luottaa presidentti Niinistöön ja ulkoministeri Haavistoon.

Oli toki joitain merkkejä siitä, että Turkki vaatisi meiltä aiesopimuksessa nyt sovittua enemmän. Ilmeisesti tämä oli kuitenkin Turkin puolesta tapa luoda lisää painetta vaatimuksilleen saada uusia lentokalustoaan. Turkki ilmoitti lokakuussa maan haluavan ostaa 40 amerikkalaista F-16-lentokonetta ja modernisoida 80 taistelukonetta. USA:n hallitus on nyt ilmaissut tukensa Turkin ilmavoimien modernisoinnille.

Kolmitahoinen yhteisymmärrysasiakirja johti siihen, että Nato-maiden johtajat vielä huippukokouksen aikana kutsuivat Suomen ja Ruotsin mukaan puolustusliittoon. Seuraava askel on Suomen ja Ruotsin jäsenhakemusten ratifiointi kaikissa 30 Nato-maassa.

Vaikka selvä enemmistö Naton jäsenmaista ilmaisee vahvan tukensa Suomelle ja Ruotsille Nato-jäseninä tiedämme, että maailmanpolitiikan tuulet kääntyvät nopeasti. Varsinkin Turkin vaalit voivat edelleen vaikuttaa ratifiointiin. Lähtökohtani kuitenkin on, ettei USA turhan kevyesti suostu F-16-koneiden toimituksiin ennen kuin voidaan olla varmoja siitä, että Turkin parlamentti ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet.

Jäsenyytemme puolustusliitossa antaa liittoumalle suurempaa painoarvoa ja edesauttaa turvallisuuden takaamista Baltian ja Itämeren alueella. Ei ole kyse vain yhden tai kahden jäsenmaan panoksesta, vaan isommasta kokonaisuudesta.

Peter Östman

KD:n kansanedustaja Luodosta

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje