Lappajärven törmäyskraatterista löydetyt timantit ovat viime vuosina olleet ilahduttavan usein esillä lehdissä, viimeksi Ilkka-Pohjalaisessa 17.5. Niistä, samoin kuin Etelä-Pohjanmaan maakuntakivi kärnäiitistä muualla (mm. Järviseudun Sanomat, nettiuutinen 26.8.2021) esitetyt väitteet eivät kuitenkaan edusta kraatteritutkijoiden käsityksiä.
Törmäyssyntyisiä timantteja on raportoitu löydetyn ainakin noin tusinasta kraatterista ympäri maailman. Niitä esiintyy mm. Norjassa, Saksassa, Kanadassa, Venäjällä ja Ukrainassa. Myös Meksikon Chicxulubin asteroiditörmäys levitti timantteja ympäri läntistä pallonpuoliskoa, joskin niiden syntymekanismi saattaa ainakin osin hieman poiketa Lappajärven törmäystimanteista. Nämä eivät ole uusia löytöjä, vaan ne on tunnettu jo pari–kolmekymmentä vuotta.
Lisäksi ureiliitti-tyypin meteoriitteja on löydetty eri puolilta maailmaa. Monet ureiliitit, kuten Turun seudulle Haverön saarelle vuonna 1971 pudonnut meteoriitti sisältävät samanlaisia törmäyssyntyisiä timantteja kuin Lappajärven kivetkin. Kannattaa myös huomata, että kotikonstein törmäystimantin varma tunnistaminen ei onnistu, vaikka lupaavia kandidaatteja onkin mahdollista löytää.
Lappajärveä voi, mielellään perustellen, väittää Euroopan suurimmaksi kraatterijärveksi. Kärnäiitti ja muut Lappajärven törmäyskivet ovat Suomen nuorimpia kivilajeja. Myös monia muita tosiasioihin perustuvia superlatiiveja voi Lappajärven yhteydessä käyttää. Kärnäiittiä on kuitenkin viime aikoina alettu mainostaa maailman harvinaisimpana kivilajina. Maapallolta tunnetaan tällä hetkellä parisen sataa törmäyskraatteria. Niistä valtaosasta on saatavilla törmäyssyntyisiä kivilajeja huomattavasti vähemmän kuin Lappajärveltä.
Kivilajina kärnäiitti onkin tyypillinen törmäyssulakivi. Vaikkapa ruotsalaiset voisivat paremmin perustein väittää heidän törmäyssulakiviään mieniittä ja delleniittiä maailman harvinaisimmiksi kivilajeiksi, mutta olisivat tietenkin yhtälailla väärässä.
Lappajärven noin 22 km:n läpimittaista törmäyskraatteria ja sen ympäristöä ollaan kehittämässä niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin kävijöitä kiinnostavana geo- ja luontomatkailukohteena. Alueen poikkeuksellista geologista perintöä rikastuttavat monipuolinen elävä luonto, historia, kulttuuri ja kansanperinne. Ne tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia tarinallistamiseen ja tuotteistamiseen. Kraatterijärven yhteyteen ja ympärille tarvitaankin monenlaisia palveluita ja yhteistyöverkostoja, jotta kävijät löytävät alueelle ja viihtyvät siellä. Eri toimijoiden markkinointiviestin soisi kuitenkin perustuvan helposti saatavilla olevaan tutkittuun geologiseen tietoon, ei toiveajatteluun.
Teemu Öhman
Äänekoski