Yleisöltä

Törnävän pappilan säilyttämisen puolesta

Seinäjoen seurakunnan hyväksytyssä strategiassa todetaan, että Seinäjoen seurakunta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kohtaa jokaisen lämpimästi ja avoimesti. Lisäksi strategian ensimmäisessä kohdassa korostetaan kohtaamista, kuulemista ja palvelemista.

Uskon, että samoilla ajatuksilla lähdettiin liikkeelle 10.2.1863 kun Seinäjoen seurakunta sai luvan itsenäistyä omaksi kappeliseurakunnakseen.

Ruukinpatruuna G.A. Wasastjerna lahjoitti uudelle seurakunnalle Ruutimakasiinin, josta lääninarkkitehti C.A. Setterbergin muutospiirustusten tuloksena syntyi kaunis Seinäjoen kirkko. Sen vihki käyttöön arkkipiispa Edvard Bergenheim 31. heinäkuuta 1864.

Kappeliseurakunnan ensimmäinen kappalainen Salomon Hirvinen asetettiin virkaansa myös 31.7.1864. Aluksi kappalainen asui Törnävän kartanossa mutta jo seuraavana vuonna 11.1.1865 seurakunta sai lunastaa neljännen polven pajuluomalaiselta Erkki Juhonpoika Pajuluomalta puolet 1/6 manttaalin verotilasta. Tilalla oli uudehko kaksikerroksinen päärakennus sekä puolet tilan talousrakennuksista. Keltainen päärakennus on edelleen Pajuluoman varressa. Aluksi pappilaa kutsuttiinkin Pajuluoman pappilaksi.

Törnävän/Hallilan aluevastuuryhmä, joka toimii Seinäjoen alueseurakunnan alaisuudessa, on ottanut allekirjoittaneeseen yhteyttä, että pappilan alue ja rakennukset säilytetään ja peruskorjataan. Lisäksi aluevastuuryhmä esittää, että toimintaa rakennuksissa kehitetään ja markkinoidaan seurakuntalaisille.

Törnävän kirkko, pappila ja hautausmaa muodostavat Seinäjoen seurakunnan historiallisen pohjan, joiden syntyhistoria ajoittuu samoille vuosille 1863–1865 ja ovat siis osa seurakunnan rakennettua kulttuuriperintöä.

Pappilan käyttöaste on viime vuosina kasvanut huomattavasti varsinkin keittiöremontin muutostöiden ja sinne hankittujen koneiden, kalusteiden ja astiastojen ansiosta.

Alueellisesti kaupunki laajenee edelleen Törnävän suuntaan. Seurakuntamme tarvitsee kirkon läheisyyteen juuri pappilaa ja kokoontumistiloja pienten perhejuhlien, kokousten ja kerhojen toimintaan.

Pappilasta on jo nyt 2022 muodostunut omatoimi-perhejuhlien pitopaikka, jonka tarve lisääntyy tulevina vuosina. Seurakunnan kiinteistöstrategia vahvistaa seurakuntalaisten yhteisöllisyyttä juuri pappilan kaltaisessa kodikkaassa ilmapiirissä.

Lähteet: Aulis J. Alanen Seinäjoen historia, Uppa-suvun kotisivut, Merja Lamminkankaan haastattelu.

Jorma Aro

Seinäjoen kirkkokuorosta

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje