Yleisöltä

Talouden ABC Suomen uudelle hallitukselle

Kjell Skoglund
Kjell Skoglund

Ensi vuonna huhtikuun 2. päivän jälkeen Suomella on uusi hallitus. Nykyistä hallituskautta ovat leimanneet suuret kansainväliset kriisit kuten koronapandemia ja Ukrainan sota. Toivottavasti tilanne on ensi vuonna vakaampi ja uudet ministerit voivat keskittyä talousasioihin. Seuraavassa on joitakin keskeisiä aiheita, joihin valtaan pyrkivien puolueiden on varauduttava.

Valtion talouden on oltava tasapainossa ennen seuraavan varsinaisen hallituskauden päättymistä vuonna 2027. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä esimerkiksi talouskasvua tukevista rakenteellisista toimenpiteistä sekä menojen ja tulojen yhteensovittamiseksi tarvittavista mukautuksista.

Taloustieteen perussääntöjen mukaisesti hallitus ei voi välttää suurimpien menoerien käsittelyä. Käytännössä kyse on tulonsiirroista kuten työttömyyskorvauksista, sairausetuuksista ja muista keinoista, joita käytetään tasoittamaan eri sosiaaliryhmien välisiä eroja.

Näihin kysymyksiin puuttuminen on kieltämättä poliittisesti vaikeaa, mutta se on tehtävä ennen kuin Suomi jää velkaloukkuun. Lisäksi ministerien on otettava juustohöylä käteen ja etsittävä säästökohteita tärkeimmistä budjettiluokista.

Asenne ja päämäärät ovat olennaisia. Nykyisellä hallituksella on ollut kädet täynnä muita asioita, eikä se ole asettanut menojen leikkaamista etusijalle. Tämän seurauksena julkinen velka on kasvanut 40 miljardilla eurolla eli lähes 7 500 eurolla asukasta kohti. Kaikkea ei voi selittää sodalla tai pandemialla. Ruotsiin verrattuna Suomen velkaantuminen on kasvanut nopeasti ja dramaattisesti.

Valtava velkaantuminen vaalikauden aikana ei näytä huolestuttavan kansalaisia, kun analysoidaan poliittisia sympatioita. Nykyinen hallitus, jonka PR-taitoinen pääministeri Sanna Marin kasvatti nopeasti velkataakkaa, on varsin suosittu, kun taas esimerkiksi Sipilän hallituksen suosio romahti, kun se yritti tosissaan puuttua talousongelmiin. Vastuullinen talouspolitiikka ei siis välttämättä takaa poliittista menestystä, eikä päinvastainen johda automaattisesti kannatuksen menetykseen.

Työmarkkinoiden uudistaminen

Ammattitaitoisen työvoiman tarjontaa on lisättävä useilla toimenpiteillä, joista osaa toteutetaan parhaillaan. Työperäistä maahanmuuttoa voidaan lisätä poistamalla tarveharkinta, nopeuttamalla lupaprosesseja ja parantamalla kotouttamista. Joustavammat työolot helpottavat maahanmuuttajien työllistymistä kotouttamisvaiheessa. Tämä koskee myös vähemmän koulutettuja työntekijöitä.

Erilaiset oppisopimuskoulutuksen muodot, kuten Tanskassa, ovat loistava mahdollisuus. Tässä kohtaa törmäämme työsopimuskysymyksiin. Palkkaa olisi voitava maksaa kasvaneen pätevyyden mukaan. Opintojen painopistettä olisi myös voitava joustavasti muuttaa, jos yhteiskunnan tarpeet muuttuvat.

Työttömyysetuuksilla on keskeinen rooli työvoiman tarjonnan lisäämisessä. Etuuksien leikkaaminen on osoittautunut käytännössä mahdottomaksi. Mallin muuttaminen voi olla mahdollista työllisyyden edistämiseksi.

Uudessa työttömyysetuusmallissa osa etuudesta maksetaan, kun henkilö löytää työpaikan. Kolmen ensimmäisen kuukauden ajan etuus maksetaan täysimääräisenä, mutta sen jälkeen summa pienenee 5 prosenttia kuukaudessa, kunnes vähennys on 20 prosenttia. Jos työtön löytää työpaikan, pidätetty summa maksetaan kokonaisuudessaan. Leikkauksesta tulee todellinen vain, jos henkilö ei enää löydä töitä.

Paikallisen sopimisen lisääminen on tärkeä tekijä työllisyyden ja tuottavuuden lisäämisessä. Saman alan eri yrityksillä on erilaiset tarpeet, eivätkä yleissopimukset siksi toimi muuttuvilla työmarkkinoilla. Joustavia paikallisia työehtosopimuksia ei tällä hetkellä sovelleta noin 50 000 yrityksessä.

Yksi nopea uudistus on työehtosopimuslainsäädännön muuttaminen siten, että työntekijät ja työnantajat voivat yhdessä päättää pääsopimuksen määräyksistä poikkeamisesta. Jos siihen ei ole halukkuutta tai kykyä, noudatetaan työehtosopimusta. Ratkaisu suojaa siis aina työntekijöitä. Ratkaisu koskisi sekä järjestäytyneitä että järjestäytymättömiä työnantajia. Tämä malli on samanlainen kuin Ruotsissa ja Tanskassa – Saksassa sopimuksissa on lausekkeita, jotka mahdollistavat tämän joustavan ratkaisun.

Työllisyyden lisääminen on mahdollista myös työnantajariskiä lieventämällä, erityisesti pienemmissä yrityksissä. Suomessa irtisanomista ja lomauttamista koskeva säännöstö toimii riittävän hyvin. Yksittäisen irtisanomisen kynnys on kuitenkin kansainvälisesti tarkastellen korkea.

Lain vaatimus painavista syistä tarkoittaa, että huono työsuoritus ei välttämättä anna oikeutta työntekijän irtisanomiseen. Tämä epäonnistuneesta rekrytoinnista aiheutuva kustannus estää työllisyyden kasvun. Yksinkertainen muutos, jossa kyseisessä kohdassa puhuttaisiin painavien syiden sijaan asianmukaisista syistä, muuttaisi säännöstön samalle tasolle kuin kilpailijamaissamme kuten Ruotsissa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Verohelpotukset

Suomen kokonaisveroaste on edelleen OECD-maiden kärkitasoa. Huolimatta siitä, että korkeilla veroilla maksetaan talouskasvun kannalta tärkeitä hyvinvointivaltion toimintoja, suurin osa taloustieteilijöistä pitää verotusta tarpeettoman korkeana suhteessa kasvuun, erityisesti työn verotusta. Jälkimmäinen on korjattava suhdannetilanteesta riippumatta.

Kun otetaan huomioon valtion talouden epätasapaino, seuraavalla vaalikaudella on syytä olla varovainen merkittävien veronalennusten suhteen. Tarvitaan kuitenkin uskottava suunnitelma veropaineen helpottamiseksi. Tämä onnistuu parhaiten osapuolten välisellä laajalla sopimuksella.

Seuraavan hallituksen aikana yritysverotus voidaan pitää samalla tasolla, ja haitalliset suunnitelmat yritysverotuksen korottamisesta on hylättävä.

Ilmasto ja energia

Suomi on oikealla tiellä ilmastoasioissa – se tunnustaa tosiasiat ja pyrkii olemaan eturintamassa kehittämässä ja kaupallistamassa fossiilivapaita ratkaisuja ja energiateknologian innovaatioita. Terve riskinotto on tärkeää tutkimuksen ja yrittäjyyden kannalta. Julkisen sektorin olisi mahdollisuuksien mukaan rajoituttava tavoitteiden asettamiseen eikä prosessien yksityiskohtaiseen valvontaan, mikä rajoittaa luovuutta.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on muuttanut täysin energiapolitiikan olosuhteet.

Suomi on onnistunut monipuolistamaan energiantuotantoaan niin, että voimme tulla omavaraisiksi sähkön suhteen. Seuraavalla hallituskaudella tapahtuu suuria muutoksia, jotka haastavat hyväksyttyjä totuuksia. Onko Suomen esimerkiksi järkevää osallistua Euroopan energiamarkkinoihin, jos se tuottaa uusia ja edullisempia vaihtoehtoja, vaikka voimme todennäköisesti tuottaa sähköä täällä halvemmalla kuin Keski-Euroopassa?

Yrittäjyyden edellytysten parantaminen

Nykyisen vaalikauden aikana ei ole pandemia-avustusta lukuun ottamatta juurikaan puhuttu yrittäjyyden edellytysten parantamisesta. Jo mainittujen tekijöiden eli verotuksen ja työllisyyden lisäksi on muitakin parannusehdotuksia, joilla kannustetaan riskinottoa sekä lisätään kilpailua, kansainvälistymistä, sääntelyn purkamista, sääntelyn yksinkertaistamista ja yrittäjien sosiaaliturvaa.

Kaikki nämä toimenpiteet perustuvat siihen oletukseen, että Ukrainan sota ei laajene entisestään, mikä vaikeuttaisi tilannetta ja muuttaisi painopisteitä. Kansallinen turvallisuutemme ja kansainvälinen kumppanuutemme olisivat silloin etusijalla useimpiin muihin uudistuksiin nähden.

Kjell Skoglund

toimitusjohtaja

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari

Tukholma

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje