Yleisöltä

Teollisuus raiteille?

Hanne Ala-Harja
Hanne Ala-Harja
Jaa artikkeli

Oletko koskaan miettinyt, mitä kaikkia kulkumuotoja käytät, kun käyt viikonloppuna Tallinnassa, työreissulla Helsingissä tai viikon kaupunkilomalla Keski-Euroopassa? Valintaasi vaikuttavat luultavasti ainakin käytettävissä olevat vaihtoehdot, matkan kustannukset, matkustusseurueen koko, eri kulkumuotojen yhteensopivuus ja sujuvuus, tottumus, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat, matka-aika ja matkustusmukavuus, sekä yhä useammalla myös ilmastovaikutukset.

Viime aikoina olemme seuranneet uutisointia Ukrainaan suuntautuneista materiaalivirroista. Valtava apu- ja tavaramäärä on saatu nopeasti siirrettyä raja-alueille. Vaikka kysyntä ja tarjonta eivät täysin ole kohdanneet, on muodostunut eurooppalainen yhteenkuuluvuuden tunne ja auttamisen halu. Sen yhteyden on voinut kokea sosiaalisesta mediasta tuntemattomien kanssa aina perheiden ja työpaikkojen kahvipöytiin asti.

Samat asiat vaikuttavat myös kaupan ja teollisuuden tuotteiden ja raaka-aineiden kuljettamiseen.

Toimitusketjun on oltava alusta loppuun toimiva. Ketjujen toiminta perustuu yhteistyöhön ja ihmisten välisiin sopimuksiin ja luottamukseen. Työkaluina ovat teknologian ja digitalisaation tarjoamat ratkaisut.

Asiakkaalle ei riitä tuotteiden saaminen jonnekin lähelle. Niiden on oltava perillä oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, oikeanlaatuisina. Lisäksi toimitusketjujen suunnittelussa on mietittävä mm. paluuvirrat ja tuotteen primaarikäytön jälkeiset prosessit myös kiertotalouden näkökulmasta.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja olemaan hiilineutraali vuonna 2045. Logistiikkakustannukset ovat tuotteen hintaan suhteutettuna merkittäviä, joten Suomen teollisuuden globaalin ja kestävän kilpailukyvyn kannalta toimitusketjujen kehittäminen on välttämätöntä.

Osalle tuotteista ja niiden kuljetuksista riittävät hitaat aikataulut. Silloin tyypillisesti tärkeitä ovat alhaiset kustannukset. On myös kuljetuksia, joille muut kilpailukykytekijät, kuten toimitusaika, ovat tärkeämpiä. Olemme tottuneet siihen, että voimme hakea kaupasta mitä vain haluamme, milloin vain. Viime aikoina toimitusketjujen ongelmat ja komponenttipula ovat kuitenkin nostaneet esiin toimitusketjujen haavoittuvuuden ja toimitusvaikeudet sekä kehittämistarpeet. Kapasiteetin kasvattamisella voidaan tehostaa logistiikkaa tiettyyn pisteeseen asti, sillä mitä suurempi kapasiteetti, sitä pienemmäksi yksikkökustannukset ja -päästöt muodostuvat. Toisaalta voidaan myös kehittää mm. käyttövoima- ja polttoaineratkaisuja sekä kuljetustapoja niin yksittäisten kulkumuotojen kuin toimitusketjujen näkökulmasta.

Vaasan yliopiston ja Etelä-Pohjanmaan liiton Yhdistettyjen kuljetusten kehittämishankkeessa, joka rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia, selvitetään rautatiekuljetusten mahdollisuuksia ja vaikutuksia viennin ja toimitusketjujen suorituskykyyn. Jo tässä vaiheessa on selvää, että toimiminen entisellä tavalla ei riitä.

Eräs hankkeessa tarkasteltava skenaario on, että ihmisten tavoin tavaroiden toimittajat ja kuljetusyritykset voisivat jatkossa valita, millä kaikilla kulkumuodoilla tuotteet matkaavat tehtaalta asiakkaalle. Siihen tarvitaan toimiva ja monipuolinen liikennejärjestelmä. Sen pitää olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävä, hyödyntää digitalisaatiota ja sisältää toimitusketjujen kokonaisvaltaisen johtamisen ja kehittämisen. Ketjun suorituskyvyn kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä ja luottamusta. Juuri sitä, mitä Eurooppa nyt muutenkin tarvitsee ja on jo osoittanut.

Hanne Ala-Harja

Yliopiston lehtori, projektipäällikkö

Vaasan yliopisto

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje