Yleisöltä

Terminaattori rauhan kyyhkynä

Jaa artikkeli

Arnold Schwarzenegger vetoaa Venäjän kansan rauhantahtoon mestarillisella videopuheellaan. Se on psykologisesti ja retorisesti huippuluokkaa. Puheen teho perustuu kohteen kunnioitukseen ja puhuvan ”Ison-Arskan” persoonaan. Hän ei tuomaroi, vaan puhuu lämmöllä, suoraan, ilman tunteellista paatosta kansalle. Vain puhuva pää, ääni ja teksti venäjäksi ja englanniksi.

Arska ei esitä mitään. Hän on nöyrä. Teksti on asiallista, selkeää, mutta ei painostavaa, vaan ajattelemaan herättävää. Vain silloin puhe läpäisee torjunnan, kun se saa kuulijan ajattelemaan asiaa uudella tavalla. Käskien se ei tapahdu. Sokraattinen periaate. Sanalla on maaginen mahti oikein käytettynä. Nyt toimintafilmien terminaattorista löytyi syvällinen, välittävä ihminen, lähimmäinen.

Hitler nousi valtaan suggestiivisella puheella. Nobelisti Sillanpään marssilaulun sanat ennen talvisotaa loivat taisteluhengen, jonka sanottiin vastaavan kokonaista ylimääräistä divisioonaa: ”Te lapset ja vanhukset, te äidit ja morsiamet, niin kauan teillä on suojattu lies, kun on pystyssä yksikin mies.”

Chaplin yritti taistella Hitleriä vastaan filmillä ”Diktaattori” 1940 keinonaan huumori. Hyvä yritys oli loppukohtaus, jossa hänen hahmonsa alkaakin diktaattorin paikalla puhua filmin ohi maailman elokuvayleisölle hiukan Arnoldin tavoin. Filmin juonessa se levisi kansalle radioon. Puhe oli kaunis, mutta mykkäfilminero Chaplin ei osannut suggeroida äänellään. Puhe oli hysteeristä ja hosuminen ei vanginnut. Sen paatos vaivaannutti enemmän kuin vaikutti, mutta idea oli hyvä.

Jeesuksen Vuorisaarnaa pidetään maailman uskonnollisen kirjallisuuden kirkkaimpana helmenä. Se toimii myös ensimmäisenä pasifistisena julistuksena: ”Autuaita ovat rauhantekijät.”

Arnoldin puhe oli rakennettu kuulijoita imeväksi. Se toi mieleen nykypuhetaidon oppitunneilla mallina käytetyn Shakespearen Marcus Antoniuksen sanat Julius Caesarin murhatun ruumiin äärellä. Siinä tämä sai kansan muuttamaan käsitystään asiasta piilosyötöllä: ”Mutt` Brutus vallanahnaaks sanoo häntä ja totisesti, Marcus Brutus, hän on kunnon mies.” Syyttely ei mene perille, vaan lujittaa vastarintaa.

Ihmissuhteissakaan karjuminen, herjaaminen ja syyttely eivät paranna tilannetta, vaan päinvastoin syventävät usein korjaamattomaksi aivan joutavan riidan. Paraskin älyllinen todistelu kilpistyy toisen torjuntapanssariin.

Loukkauksiin vastaaminen sen sijaan hyvällä avaa vastapuolen lukon ja herättää kunnioituksen tunteen, johon syntyy halu vastata hyvällä. Sopu syntyy ja vanhoja ei muistella. Näin opettaa Vuorisaarnan ”kultainen sääntö”. Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa.

Matti Hurme

Vaasa

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje