Yleisöltä

Toimiva ruokajärjestelmä osana kokonaisturvallisuutta

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio

Ruoka on sekä elämämme että biotalouden ytimessä. Ruokajärjestelmissä syntyy arvokkaista raaka-aineista elämälle välttämätöntä lopputuotetta; jokapäiväistä leipää, juhla-aterioita ja elämyksiä. Pohjoinen sijaintimme edellyttää kekseliäisyyttä ja resurssiviisautta ruokajärjestelmissämme, koska ruokaa tarvitsemme joka päivä. Toimiva ruokajärjestelmä on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta. Ruokaturva tarkoittaa riittävää määrää tarpeita vastaavaa, turvallista ja ravitsevaa ruokaa. Se toteutuu vain ruokajärjestelmän toimiessa.

Tänään sanonta ’yhteiskunta on kolmen aterian päässä anarkiasta’ on valitettavan ajankohtainen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena.

Ihmisiin kohdistuvien rikosten lisäksi Venäjän sodalla on laaja-alaisia vaikutuksia ruokajärjestelmiin kaikkialla maailmassa. Näin siksi, että ruoka on globaali hyödyke, jota tuotetaan ja kulutetaan monien toimijoiden muodostamissa verkostoissa. Olemme kaikki osa näitä erinäisiä ruokajärjestelmiä ja riippuvaisia toimivasta yhteistyöstä.

Venäjän hyökkäyssota näkyy meidän ruokapöydässämme. Ruuan hinta on nousut, kun tuotantoon tarvittavat alkupanokset, kuten energia, ovat kallistuneet. Jatkossa on keskeistä vahvistaa ruuan tuotantopanosten saatavuutta kasvattamalla omavaraisuutta, edistämällä kansainvälistä yhteistyötä sekä varmistamalla kriittisten tuotantopanosten monikanavainen tuonti.

Ilmaista ruokaa ei ole ollut aiemminkaan. Ruoantuotanto edellyttää aina luonnonvarojen ohjaamista tietyille tuotteille, tarvitaan maapinta-alaa, vettä ja työlle tekijöitä. Ruoantuotantoon käytetyt resurssit ovat arvokkaita. Siksi ruokaa ei kannata haaskata ja ruokahävikkiä voimme edelleen vähentää.

Kansallista huoltovarmuutta vahvistaaksemme nyt on tarpeen arvostaa ruoan tuottajia ja tekijöitä, ei arvostella. Suomen elintarvikkeet tekijöineen ansaitsevat arvostusta, koska ne kuuluvat maailman parhaimpiin. Laatu syntyy jo alkutuotannossa hyvien tuotantotapojen johdosta.

Ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin Suomessa kiinnitetään erityistä huomiota. Suomen ruoka on puhdasta, ja koko elintarvikeketjun hygienia, jäljitettävyys ja vastuullisuus ovat maailman kärkiluokkaa. Nämä ruoka-faktat voidaan todistaa vertailemalla muiden maiden tuotantotietoihin.

Ruokajärjestelmän merkitys Suomen kansantaloudelle on suuri. Ruoka-ala alkutuotannosta ruoan tarjontaan ja jakeluun työllistää lähes 340 000 henkeä, mikä on 13 prosenttia kaikista työllisistä. Ruoka-alan aluetaloudelliset vaikutukset (noin 9 prosenttia koko maan arvonlisästä) ja verokertymä (10 prosenttia kaikista veroista) ovat merkittävät.

Myönteiset talousvaikutukset voidaan moninkertaistaa, kun elintarvikevientiimme saadaan lisävauhtia. Ympäristöystävällisesti tuotetuille turvallisille elintarvikkeillemme on kysyntää myös vientimarkkinoilla. Yritykset ovat päävastuussa elintarvikeviennin kasvattamisesta. Poliittiset päättäjät ja strategiat luovat lisäkannustimia yrityksille vientityöhön. Viranomaisten tehtävä on tarjota elintarvikeviennin mahdollistavat rakenteet. Yhdessä tehden elintarvikeviennin kolminkertaistaminen on mahdollista.

Talousvaikutuksia useammin taidamme kuitenkin miettiä omalla lautasellamme olevaa ruokaa; mitä se minulle merkitsee ja miltä ruoka maistuu. Parhaimmillaan ruoka edistää hyvinvointiani ja on ilon lähde. Kun valitsen kotimaista ruokaa, teen hyvää, hyvällä mielellä.

Suomalainen ruoka on juhlapäivänsä ansainnut, virallisesti suomalaisen ruoan päivää juhlittiin kolmannen kerran 4.9.2022. Voisimme käynnistää suomalaisen ruoan juhlavuoden, jolloin kiinnitämme erityistä huomiota ruokajärjestelmän rooliin osana kokonaisturvallisuutta ja meidän suomalaisten onnellisuutta.

Jaana Husu-Kallio

Kansliapäällikkö, Maa- ja metsätalousministeriö

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje