Yleisöltä

Tuleeko stagflaation vuosikymmen?

Jaa artikkeli

Maailmantaloudessa on koettu voimakasta hintojen nousua, eli inflaatiota viimeisen yhdeksän kuukauden aikana. Samalla markkinakorot ovat nousseet voimakkaasti. Tästä esimerkkeinä ovat vuoden Euriborin käväisy plussan puolella ja valtion velkakirjojen korkojen nousu.

Keskuspankit ympäri maailman joutuvat miettimään sitä, että miten voimistunut inflaatio otetaan hallintaan. Keskuspankit ovatkin vähentämässä tai lopettamassa erilaisten arvopaperien ostamista. Samalla keskuspankit ovat nostamassa ohjauskorkoja.

Rahan hinnan nostaminen ja tarjonnan vähentäminen nostavat rahoituskustannuksia, mikä vaikuttaa niin tavallisiin kotitalouksiin ja yrityksiin kuin myös valtion velan hintaan.

Koronakriisistä ja Venäjän aloittamasta sodasta on aiheutunut maailmantaloudelle negatiivinen tarjontashokki, minkä johdosta toimitusketjut, energian ja tavaran saatavuus on kärsinyt. Tämä johtaa luonnostaan hyödykkeiden korkeampaan hintaan, mikä on myrkkyä maailman talouden kehitykselle ja erityisesti Suomelle, joka on maailmankaupasta riippuvainen kansantalous.

Korkea inflaatio ja negatiivisen tarjontashokin aiheuttamaa taantumaa kutsutaan stagflaatioksi. Stagflaatiossa työttömyys kasvaa, vaikka inflaatio on korkealla.

Työttömyyden kasvua ei ole onneksi vielä merkitsevästi tapahtunut.

Suomen on siten syytä varautua korkomenojen nousuun niin valtion tasolla kuin myös yksityisellä sektorilla. Valtionvarainministeriön arvion mukaan kohonnut korkotaso nostaa valtionkorkomenoja ensi vuonna 300 miljoonalla eurolla.

Energiakysymyksissä on vastaavasti syytä olla pragmaattinen ja hyödyntää kaikkia saatavilla olevia energialähteitä.

Jaakko Koskela

KTM

Pohjanmaan Kokoomusnuoret, taloudenhoitaja

Vaasa

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje