Maailmantaloudessa on koettu voimakasta hintojen nousua, eli inflaatiota viimeisen yhdeksän kuukauden aikana. Samalla markkinakorot ovat nousseet voimakkaasti. Tästä esimerkkeinä ovat vuoden Euriborin käväisy plussan puolella ja valtion velkakirjojen korkojen nousu.
Keskuspankit ympäri maailman joutuvat miettimään sitä, että miten voimistunut inflaatio otetaan hallintaan. Keskuspankit ovatkin vähentämässä tai lopettamassa erilaisten arvopaperien ostamista. Samalla keskuspankit ovat nostamassa ohjauskorkoja.
Rahan hinnan nostaminen ja tarjonnan vähentäminen nostavat rahoituskustannuksia, mikä vaikuttaa niin tavallisiin kotitalouksiin ja yrityksiin kuin myös valtion velan hintaan.
Koronakriisistä ja Venäjän aloittamasta sodasta on aiheutunut maailmantaloudelle negatiivinen tarjontashokki, minkä johdosta toimitusketjut, energian ja tavaran saatavuus on kärsinyt. Tämä johtaa luonnostaan hyödykkeiden korkeampaan hintaan, mikä on myrkkyä maailman talouden kehitykselle ja erityisesti Suomelle, joka on maailmankaupasta riippuvainen kansantalous.
Korkea inflaatio ja negatiivisen tarjontashokin aiheuttamaa taantumaa kutsutaan stagflaatioksi. Stagflaatiossa työttömyys kasvaa, vaikka inflaatio on korkealla.
Työttömyyden kasvua ei ole onneksi vielä merkitsevästi tapahtunut.
Suomen on siten syytä varautua korkomenojen nousuun niin valtion tasolla kuin myös yksityisellä sektorilla. Valtionvarainministeriön arvion mukaan kohonnut korkotaso nostaa valtionkorkomenoja ensi vuonna 300 miljoonalla eurolla.
Energiakysymyksissä on vastaavasti syytä olla pragmaattinen ja hyödyntää kaikkia saatavilla olevia energialähteitä.
Jaakko Koskela
KTM
Pohjanmaan Kokoomusnuoret, taloudenhoitaja
Vaasa
Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin