Tulemmeko inflaation vangeiksi?

Olen jo pari vuotta odottanut inflaation nousua ja ihmetellytkin sitä, mikä pitää sen kurissa.

Inflaatio eli rahan arvon aleneminen on pysynyt olemattomissa ainakin kahdenkymmenen vuoden ajan. Me vanhemmat toki muistamme inflaation vaikutukset hyvin aina 1950-luvulta lähtien. Se pyrittiin kukistamaan 1980-luvun loppupuolella vahvalla markalla. Operaatio maksoi kansalaisille ja yrityksille varsin paljon.

Nykyään inflaatio on menneisyyden painajainen, vai onko?

Vielä vuonna 2020 puhuttiin enintään 2 prosentin inflaatiosta, jota sen ei tulisi ylittää. Valtion lainojen ottoa perusteltiin sillä, että maamme kestää 1 prosenttiyksikön inflaation korotuksen ilman suurempia koron nousuodotuksia, joskin lisälaskusta tulisi tuntuva.

Maailma muuttuu tosi nopeasti. Hiljattain Yle kertoi, että EU:n alueella inflaatio on nousut 4,9 prosenttiin ja Saksassa peräti 6 prosenttiin.

Taloustieteessä tästä seuraa, että korot nousevat yli vallitsevan inflaatiotason. Tämä merkitsee vaikeita aikoja kaikille EU-maille ja niiden kansalaisille. Nyt Hansa-maiden tiukalle talouspolitiikalle olisi kysyntää. Kohta kysytään kenelle kellot soivat.

Ongelmana on, että kustannuspaineen aiheuttaa energian ja polttoaineiden hinnan nousu. Tämän ongelman ratkaisemiseen tarvitaankin kovia ratkaisuja.

Kari Kanerva

hallintotieteiden tohtori

Vaasa

    Jaa artikkeli