Eduskunta on hyväksynyt uuden kirkkolain täysistunnossaan 2.3.2023. Kirkolliskokous oli hyväksynyt osaltaan uuden kirkkolain 4.11.2021.
Keskustelua on herättänyt tunnustuspykälän merkitys uudistuksen yhteydessä. Voidaanko siitä mainita eduskunnan hyväksymässä laissa, vai pitäisikö tunnustuspykälä sijoittaa kirkkojärjestykseen, jonka hyväksyy kirkolliskokous?
Eduskunnan perustuslakivaliokunta oli katsonut vuonna 2018 ongelmalliseksi tunnustuspykälän sijoittamista kirkkolakiin. Niinpä hallintovaliokunta palautti asian kirkolliskokouksen käsitteleväksi. Valiokunta esitti samalla muutamia korjaustarpeita.
Kirkolliskokouksen lakivaliokunta piti kirkon tunnustuksen mietinnössään äänin 10–6. Kirkolliskokouksen täysistunnossa asiasta virisi laaja keskustelu. Kirkolliskokous äänesti ensimmäisessä käsittelyssä lakivaliokunnan mietinnön puolesta. Toisessa käsittelyssä kirkkolaki hyväksyttiin yksimielisesti.
Erikoinen piirre sisältyi keskusteluun kirkon tunnustuksen asemasta. Moni kirkolliskokouksen jäsenistä ei olisi halunnut toimia eduskunnan perustusvaliokunnan näkemyksiä vastaan. Ikään kuin siitä olisi koitunut kirkon asemalle haittaa. Lakivaliokunnassa osa katsoi, ettei kirkkolain säätämisessä ole kyse perustuslain mukaisesti kirkon järjestyksestä ja hallinnosta. Päätöksenteko ei kuuluisi eduskunnan toimivaltaan. Tunnustuksesta pitäisi päättää kirkkojärjestyksessä, jonka hyväksyminen kuuluu kirkolliskokoukselle.
Eduskunnan käsittelyä odotettiin mielenkiinnolla. Kirkolliskokouksen ehdotus läpäisi nyt perustuslakivaliokunnan ja eduskunta hyväksyi uuden kirkkolain kirkolliskokouksen esityksen mukaisena. Pidän eduskunnan perustuslakivaliokunnan päätöstä hyvin perusteltuna ja eduskunnan päätöstä jopa historiallisena, kun otetaan huomioon yhteiskunnan maallistuminen.
Kun tunnustuspykälä on kirkkolaissa, sillä on tärkeä merkitys. Eduskunnan päätöksellä on todettu, että kansankirkossa tunnustetaan kristinuskoa ja kirkon tehtävänä on julistaa Jumalan sanaa. Eduskunnan päätös vahvistaa samalla kirkon identiteettiä.
Uusi kirkkolaki lisää seurakuntien toimintamahdollisuuksia. Osa-alueen hallinto voidaan järjestää nykyistä vapaammin. Seurakunnan jäsenten vaikutusmahdollisuuksia on parannettu.
Alistusmenettelyn poistuminen kirkkolaista on uudistus, jota on pitkään toivottu. Muun muassa ohjesääntöjä, kiinteistöjen luovutuksia ja vuokrauksia tarvitse enää alistaa kirkon viranomaisille.
Ilmari Ylä-Autio
kirkolliskokousedustaja, lakivaliokunnan jäsen
Seinäjoki