Yleisöltä

Turpeen kiertoviljely käyttöön

Geologian Tutkimuskeskuksen toteamukseen perustuen aatetoveri Jussi Knuuttila esitti mielenkiintoisen ehdotuksen rahkasammalen/turpeen uusioviljelyksestä (IP, 4.1.).

Kuten tiedämme, metsän ja ihmisen kiertoaika on suunnilleen sama; vajaa sata vuotta. Parantuneiden hoitojen ja olosuhteiden kautta ihmisen kiertoaika on pidentynyt, metsän lyhentynyt.

Käytöstä poistuvilla turvetuotantokentillä voitaisiin mainiosti ruveta viljelemään rahkasammalta ja jopa turvettakin, silloin kasvihuoneiden, joilla tuotetaan maailman suurimmat sadot, karjatalouden, energiaomavaraisuuden ym., tulevaisuus olisi turvattu!

Soistamme vajaa prosentti on ollut turvetuotannossa. Alaa voitaisiin tuntuvasti myös lisätä, eikä se vaikuttaisi vielä maapallon ekosysteemiin mitenkään!

Vanhojen turvetuotatoalueiden vesitaloutta voitaisiin sopivasti säädellä, jolloin uuden syntyvän biomassan, joka ensivaiheessa olisi puhdasta rahkasammalta, monikäyttöistä, bakteereja tappavaa, tuotannon kiertoaika olisi 50–100 vuotta, riippuen käyttötarkoituksesta. Mainitunkaltainen tuotanto maapallon mittakaavassa ei varmasti olisi haitaksi, päinvastoin meillä paikallisesti sillä olisi voimaannuttava taloudellinen merkitys!

Ennallistamisrääpästys suo-ojia tukkimalla ja puustoa tuhoamalla näkyy olevan suorastaan hirveätä luonnon sotkemista ja velkarahan haaskaamista!

Luonto itse tekee siinäkin tehtävänsä!

Omistuksiani koskeva niinsanottu Vasikkavuodon Valtaoja, hiukan yli sata vuotta sitten puuperälapioilla kaivettu, on luontoäidin toimesta kasvanut umpeen niin, ettei minkäänlaista ojanhahmoakaan ole enää havaittavissa!

Turpeen kiertoviljelyä varten voitaisiin mainiosti luoda uusi professuuri, pölhömpiäkin tiedeakatemioita ja paneeleja on meillä perustettu!

Jorma Mäki-Jussila

Peräseinäjoki

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje