Yleisöltä

Turvallisuuspoliittinen keskustelu nostaa kierroksia

Peter Östman (kd.)
Peter Östman (kd.)
Jaa artikkeli

Suomi lähenee Nato-jäsenyyttä päivä päivältä. Samalla, kuin kaikista kiivain keskustelu Naton puolesta ja sitä vastaan on tyyntymässä konsensukseen, ilmaantuu uusia ja vähintään yhtä tärkeitä keskustelunaiheita. Miltä hakuprosessi näyttää? Mitä ratifiointiprosessin aikana voi tapahtua? Lähetetäänkö suomalaisia varusmiehiä vieraille sotarintamille? Sijoitetaanko Suomeen sotilastukikohtia tai ydinaseita?

Vilkastunut liikenne Helsingin ja eri Nato-jäsenmaiden ministeriöiden välillä puhuu puolestaan.

Suomalaiset päätöksentekijät kantavat vastuunsa tekemällä kaiken voitavan maamme turvallisuuden takaamiseksi hakuprosessin aikana.

Keskiviikkoisen Suomen-vierailunsa yhteydessä Iso-Britannian puolustusministeri Wallace totesi, että Iso-Britannia tekisi kaikkensa, mikäli Venäjä uhkaisi Suomea hakuprosessin aikana. Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre on puolestaan esittänyt toiveen siitä, että Natolta tulisi voimakas, yhteinen viesti siitä, että maat pyrkisivät nopeaan ratifiointiprosessiin ja tarjoaisivat turvaa Suomelle ja Ruotsille hakuprosessin aikana.

Nyt näemme pitkäaikaisen Nato-kumppanuudemme hyödyt ja voimme korjata sen hedelmät.

Sillä, että Suomen naapurimaat ajavat nopeita hyväksymisprosesseja Nato-maihin on suuri merkitys.

Mitä lyhyemmäksi jäsenyysprosessi jää, sitä lyhyemmän aikaa Suomen täytyy olla erityisen varuillaan.

Samoista syistä myös oman, kotimaisen prosessimme tulee edetä maaliin asti määrätietoiseen tahtiin, kuitenkaan demokratiasta tinkimättä. Se prosessi on jo käynnissä ja hyvässä vaiheessa.

Kuun vaihteessa kristillisdemokraattien puoluevaltuusto antoi vahvistuksensa sille, että KD nyt turvallisuusympäristön muututtua ja kansan sitä laajasti tukiessa puoltaa Nato-jäsenyyttä. Vastaavia linjauksia on tehty ja tehdään kaikissa eduskuntapuolueissa.

Valtionjohto kuuntelee niin asiantuntijoita kuin eduskuntapuolueitakin tarkalla korvalla kokonaisuutta varten luodussa puheenjohtajatyöryhmässä.

Niin ulkoasiain- kuin puolustusvaliokuntaakin on hiljattain täydennetty varajäsenin, jotta tärkeissä valiokuntakeskusteluissa olisi läsnä edustajat kaikista puolueista.

Eduskuntakeskustelun tultua päätökseen vaihtoehtoja on kaksi: joko ulkoasiainvaliokunta tuo mietinnön eduskunnan istuntoon, tai vaihtoehtoisesti tasavallan presidentti yhdessä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerineuvoston kanssa (TP-UTVA) tekee hakupäätöksen.

Vasta tämän jälkeen hakemus etenee Naton huippukokoukseen, hyväksymiskierrokselle jäsenmaissa ja lopuksi hyväksyntään Suomen eduskunnassa.

Mutta miten on – tarkoittaisiko Nato-jäsenyys sitä, että suomalaiset varusmiehetkin lähetetään vieraille sotatantereille tai että ydinaseita vailla neuvotteluvaraa sijoitettaisiin Suomeen?

Ei.

Naton jäsenmaana Suomella olisi päätäntävalta siitä, minne ja missä mittakaavassa sotilaallista tukea lähetetään sekä siitä, sijoitetaanko tänne sotilastukikohtia tai ydinaseita.

Meidän tulee tehdä viisaita päätöksiä myös Natossa, ja siksi turvallisuuspoliittinen keskustelu on vasta alkanut.

Peter Östman

KD:n kansanedustaja Luodosta

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje