Yleisöltä

Turve on uusiutuva luonnonvaramme

Maria Rautasen 17.8. julkaistu kirjoitus energia-asiasta oli mielenkiintoinen. Energian hinta on tosiaan korkealla ja saatavuuskin hiukan epävarmaa. Esittäisin kuitenkin joitakin omia näkemyksiäni lähinnä turpeen osalta.

Vuosina 1973–74 raakaöljyn hinta kohosi voimakkaasti energiakriisin seurauksena ja silloin maassamme ojitettiin soita turvetuotantoa varten että saatiin lämpöenergiaa halvemmalla. Toinen öljyn hinnannousu tapahtui 1970-luvun lopulla.

Senkin jälkeen raakaöljyn hinta on heilahdellut mutta ei enää aivan niin nopeasti. Kun Euroopan alueella on ollut poliittisesti melko rauhallista, on totuttu halpaan tai kohtuuhintaiseen energiaan. EU:n päästökauppajärjestelmä sai alkunsa 2000-luvun alkuvuosina ja se on suuri syy siihen minkä takia energiantuotannon verokustannukset ovat niin korkeita.

Maamme turvetuotannon määrä on ollut jo pitempään laskusuunnassa. Vapo eli nykyinen Neova alkoi myös osaltaan vähentää turvetuotantoa. Turvekoneiden romutusjärjestelmä on saanut paljon kritiikkiä, mutta sekin luotiin turvetuottajien toiveesta ja sillä oli tietty kiintiö, joka tuli melko nopeasti täyteen. Näitä hiukan vastaavantyyppisiä tuotannosta luopumisen tukimuotoja on ollut ennenkin, myös esimerkiksi maataloudessa.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC määrittelee energiantuotannolle verot hiilidioksidipäästöjen mukaisesti. Se on sitten toinen asia, ovatko ne esimerkiksi turpeen osalta laskettu oikeudenmukaisesti. Päästökauppalaskelmat ovat kaiken kaikkiaan melko monimutkainen järjestelmä, enkä ainakaan itse tiedä aivan tarkasti, kuinka paljon niihin pystyy kansallisesti vaikuttamaan. Suomella on myös oma ilmastopaneeli ja sen tutkijoiden näkemyksillä on melko suuri painoarvo eri energiamuotojen arvostukseen ja myös niiden verotukseen.

Nyt kun ainakin Euroopassa on taas energiakriisi, noita aikoinaan kaivettuja suo-ojia pitäisi joidenkin tutkijoiden mukaan taas alkaa tukkia, että hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Jopa turvepeltojen viljelyä pitäisi vähentää, vaikka niistä monina huonoina satovuosina saadaan parhaimmat sadot. Eli niin ne käsityskannat voivat muuttua muutamassa vuosikymmenessä.

Mutta onneksi turvetuotannon puolustajiakin löytyy. Esimerkiksi keskustapuolueen veteraanipoliitikko Paavo Väyrynen on ehdottanut turpeen vapauttamista päästökaupan piiristä. Tämä ei olisi ollenkaan hassumpi ajatus, jos se vaan saataisiin toteutettua. Sen voisi toteuttaa myös määräaikaisena, vaikkapa kymmeneksi vuodeksi. Turvetuotannon alasajo on tapahtunut liiankin nopeasti ja nämä sateisemmat kesät lisäävät turvepulaa entisestään.

Maahamme on tuotu turvetta ja myös haketta esimerkiksi Venäjältä. Aivan samat ilmastopäästöt siitäkin syntyvät ja jopa enemmän, kun lämpöenergiaa joudutaan tuomaan muualta. Suomen osuus maapallon hiilidioksidipäästöistä on häviävän pieni. Turpeella on kuitenkin Suomessa suuri merkitys lämpöenergian lisäksi myös kuivikkeena ja kasvualustana.

Eri energiantuotantomuotojen toteuttaminen jakaa mielipiteitä melko voimakkaasti. Tuuli- ja ydinvoima ovat tästä hyviä esimerkkejä. Maapallon väkiluku on koko ajan noususuunnassa, joten energiaa kuitenkin tarvitaan kasvavissa määrin. Suomessa on turvetuotantoon soveltuvia soita paljon enemmän kuin mitä niitä ehditään käyttämään, ja niitä voidaan käytön jälkeen ennallistaa. Tätä kansallisaarretta kannattaa hyödyntää ainakin toistaiseksi, samoin kuin esimerkiksi Norja käyttää öljyvarojaan.

Odottelen itsekin eduskunnan talousvaliokunnan kantaa kansalaisaloitteeseen, joka koskee turpeen luokitusta uusiutuvaksi energiaksi. Turvehan luokiteltiin maassamme uusiutumattomaksi eduskunnan suuressa valiokunnassa vuonna 2000, kun äänestys asiasta meni tasan ja äänestyksen tulos ratkaistiin arpomalla.

Näin tärkeään asiaan täytyisi saada ratkaisu arpomisen sijaan keskustelemalla. Se on varmasti haastavaa mutta uskoisin, että se kuitenkin on mahdollista. Turvetuotannon väheneminen on osittain laitettu liikaakin nykyisen hallituksen syyksi. Turvetuotanto tarvitsee kuitenkin jatkuakseen tukea poliitikkojen lisäksi koko yhteiskunnalta, eli myös virkamiehiltä ja tavallisilta kansalaisilta.

Pentti Hepojoki

Töysä

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje