Suomessa on viime aikoina käyty kiivaitakin keskusteluja metsiemme tilasta ja niiden hoidoista. On tahoja, jotka tuntevat syvää huolta metsiemme tulevaisuudesta, aivan niin kuin se olisi tuhon alku yhteiskunnallemme ja vaaditaan välittömiä toimia pysäyttää tällainen kehitys.
Vedotaan tieteellisiin tutkimuksiin, kuinka metsiemme kasvu on hidastunut. Eikä siinä kaikki, taianomaisesti ikään kuin sormia napsauttamalla metsiemme kasvu onkin yhtäkkiä pysähtynyt ja sen vuoksi vaaditaan kasvavia talousmetsiäkin rauhoitettavaksi ja asetettavaksi niitä hakkuukieltoon, ei yksinomaan ilmastollisista syistä, vaan myös luonnon monipuolisuuden ja luontokadon pysäyttämiseksi.
Meillä on jo kansallispuistoja ja muita luonnonsuojelualueita suojeltuna noin 1 003 000 hehtaaria.joista suurin osa on metsäalueita, mutta onkohan koskaan tutkittu sitä, kuinka näillä alueilla on luonnon monipuolisuus ja luontokato kehittynyt tavallisiin talousmetsiimme verrattuna.
Ovatko niissä esimerkiksi lintukannat lisääntyneet ja monipuolistuneet, entä kuinka muut metsän eläimet vaikkapa metsähiirestä karhuun? Mikä mahtaa olla erilaisten hyönteisten ja uhanalaisten pieneliöiden kanta ja kuinka mahtaa olla alueiden pohjakasvillisuuden laita, montako erilaista metsäkasveihin kuuluvaa yksilöä sieltä löytyy?
Uskallan sanoa, ei yhtään enempää kuin muiltakaan metsäalueilta. Ainoana erona on se, että sieltä löytyy pelkkää rämeikköä, pystyyn kuivuneita kohta aikansa eläneitä puulajeja, keloontuneita sekä maahan kaatuneita lahoamispisteessä olevia puita, joita peittävät paksut sammalkerrokset.
Nyt sitten pelätään, kuinka metsiemme hiilinielut vähenevät ja muuttuvat hiilipäästöisiksi. Puhutaan päätehakkuiden kielloista, koska ne ovat suurin syy näihin ongelmiin. Mutta ei vain kerrota sitä, kuinka paljon metsiä on kaadettu ja kaadetaan näitten tuulivoimaloiden alta.
Tiedon mukaan yhden voimalan rakentamiseen joudutaan metsää kaatamaan noin 14 hehtaaria, joka muodostuu itse voimalasta, rakennennetusta tiestä ja sähkön siirtolinjasta.
Tämänkö vuoksi sitten muita metsiä pitäisi rauhoittaa?
Talousmetsissä päätehakkuiden jälkeen alueet uudistetaan ja kylvetään tai istutetaan uudet taimet tilalle. Tämä ei kuitenkaan tuulivoimaloiden kohdalla ole mahdollista, mutta siitä huolimatta ei olla huolissaan siitä, mitä se merkitsisi meidän metsäteollisuudellemme ja kansantaloudellemme.
Vielä yksi asia panee miettimään, kuinka vielä muutamia vuosia sitten varsinkin maaseudulla, jossa oltiin rakentamassa teitä, siltoja taikka erilaisia rakennuksia, monissa kohteissa rakentaminen viivästyi, kun alueilta lähes aina löytyi uhanalaisia liito-oravia, viitasammakoita ja muita uhanalaisia olentoja.
Miten nyt nämä tuhannet tuulivoimalat osataankin rakentaa sellaisille paikoille ja alueille, joissa näitä uhanalaisia olentoja ei ole tavattu eikä tarvitse näiden vuoksi julistaa voimaloiden rakentamista rakennuskieltoon.
Simo Ketelimäki
Alavus