Tuuri kelpaisi jo koko maailman vuoden kyläksi

Olen ihmetellyt kylien sekä henkilöiden palkitsemisen puolueellisuutta. Monet ansioituneet jäävät huomiotta samalla, kun monet saavat ylenpalttista arvostusta.

Suomen maakunnissa on valittu ja vuosittain Vuoden Kylä. Näin on tehty myös Etelä-Pohjanmaalla. Valittuja on kehuttu ponnekkaasti, sillä onhan kylissä rakennettu pätkä valaistua kuntorataa, tehty tennis- tai lentopallokenttä tai nikkaroitu kotarakennuksia retkeilijöille. Valinnan vaikuttimena on yleensä myös se, että on käytetty huomattavan paljon yhteiskunnallista hankerahaa. Euroja talkootyön jatkeeksi on anottu ja saatu.

Moni kenttä- ja retkeilyreitistö palkituissa kylissä on jäänyt jatkossa huoltoa vaille. Kymmenien, jopa satojentuhansien eurojen hankerahat ovat menneet kuin Kankkulan kaivoon. Myös lähes poikkeuksetta vuoden kyliksi valittuja esiteltäessä on murehdittu, miten kaupat ja koulu ovat kylältä loppuneet. Yritystoimintakin on hiipunut, ehkä jossain hieman lisääntynyt.

On aiheellista ihmetellä, miksi Vuoden Kylien joukosta puuttuu viime vuosina monipuolisesti kehitetty ja aivan todellisesti kehittynyt Tuurin kylä. Tuurin taustaa vasten verrattaessa voidaan valituista todeta, että ”pieniä ovat silakat joulukaloiksi.” Tuuri kun on kaikilla kehityksen ja toiminnan mittareilla arvosteltaessa aivan ylivertainen palkittuihin kyliin verrattuna. Silti kylä ei ole tainnut koskaan olla edes ehdolla vuoden kylää valinneiden listoilla.

Ehkä tuurilaiset eivät ole hoksanneet hakea arvonimeä. Kyllä Vuoden kylän valitsijoiden olisi pitänyt ottaa Tuuri huomioon ilman tuurilaisten oman hännän nostamistakin.

Tuurissa on ollut aktiivista kylätoimintaa vuosikymmeniä. On rakennettu retkeilyreitistöjä, valaistu kuntoratoja, tehty huoltorakennuksia uimarannoille. Yritystoiminta on lisääntynyt enemmän kuin missään muussa maaseudun kylässä koko maailmassa. On rakennettu asuntoja ja koulun oppilasmääräkin on lisääntynyt.

Yritystoiminta ja palvelut ovat Tuurissa isompien kaupunkien tasolla. Kehitystyön ovat tehneet omat osaajat ilman yhteiskunnan hankerahoja. Asukasmäärä on lisääntynyt runsaaseen tuhanteen, ja kyläkoulua on pitänyt laajentaa ja rakentaa uutta moneen kertaa.

Tuurin kehitys on tapahtunut omin avuin, eikä yhteiskunnan rahaa ole juuri tarvittu. Eturintamassa Tuurin kehittäjinä ovat olleet tuurilaiset kanta-asukkaat, syntyperäiset kyläläiset ja tavalliset ihmiset. Nopeita päätöksiä toki kuntatasolla.

Vuoden Kylä -valinnoissa on valitettavasti samanlainen hyvä veli -järjestelmä kuin monissa muissakin palkitsemisissa. Kun ihmiset ovat päättävästi, valinta osuu usein sopivuuden, ei ansioiden mukaan.

Vuoden Kylien valitsijoilla on Tuuri unohtunut jostain ihmeellisestä syystä tyystin. Tuuria ei ole ymmärretty, eikä sitä, että todellisuudessa se oli vielä jokunen vuosi sitten tavallinen maaseudun kuihtumisen uhkaama kylä.

Tuuri kelpaisi koko maailman Vuoden Kyläksi. Ja itse pääkauppias, idearikas kehittäjä Vesa Keskinen, kannattaisi palkita erityisellä Nobel-palkinnolla.

Mutta pitäisikö Tuuri valita ensin Etelä-Pohjanmaan ja Suomen Vuoden Kyläksi?

Pentti Hautala

Töysä