Yleisöltä

Työnantajakuvalla on väliä –  etenkin työvoimapula-aloilla

Kilpailu työvoimasta on lisääntynyt entisestään Suomessa ja kansainvälisillä työmarkkinoilla. Useilla aloilla on jo pitkään ollut haasteita työntekijöiden saatavuudessa. ”Kylillä” puhutaan, että tietyt firmat kyllä saavat työntekijöitä, vaikka yleisesti alalla olisi rekrytointiongelmia. Voisiko ainakin osittain kyse olla siitä paljon puhutusta työnantajakuvasta?

Mitä se työnantajakuva sitten tarkoittaa ja miten se voi vaikuttaa työntekijöiden saatavuuteen?

Ulkoinen työnantajakuva on yrityksen ulkopuolisten ihmisten arvio siitä, millainen yritys on työnantajana ja miten kiinnostavana työpaikkana sitä pidetään. Sisäinen työnantajakuva on yrityksen nykyisten työntekijöiden käsitys omasta työpaikastaan. Ja nämä kaksi liittyvät yhteen mm. siten, että nykyisten työntekijöiden puheet omasta työpaikastaan koetaan erittäin luotettavaksi informaatioksi siitä, kannattaisiko kyseiseen firmaan hakea töihin vai ei. Kukapa sen paremmin tietäisi, kuin ne, jotka siellä jo työskentelevät.

Kovasti on murehdittu sitäkin, miten saada nuoriso jäämään tai palaamaan Etelä-Pohjanmaalle. Se olisi todella tärkeää, koska maakunnan väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Asia on nimittäin niin, että nämä työelämän nuorimmat, millenniaalit ja Z-sukupolvi, vaativat työltään erilaisia asioita kuin vanhemmat. Heille on erityisen tärkeää työn merkityksellisyys, yrityksen vastuullisuus, hyvä johtaminen, mahdollisuus etätöihin ja joustavuuteen työajoissa yms. Siksi luonteva johtopäätös on, että jos heidät tänne töihin halutaan, on tarjolla oltava sellaisia työpaikkoja, joissa he tietävät näihin asioihin panostettavan. Tietenkin perusasiat, kuten palkka ja muut edut on oltava kunnossa myös.

Paljon on puhuttu viime vuosina asiakaskokemuksesta ja palvelumuotoilusta, hyvä niin. Nykyään keskusteluihin on noussut onneksi myös henkilöstökokemus ja ”työn muotoilu” fiinisti sanottuna.

Kyse on siitä, että työntekijä pääsee oma-aloitteisesti muokkaamaan työtään vastaamaan arvojaan, vahvuuksiaan ja tarpeitaan. Työn muotoilu on yhteydessä juuri tuohon työn merkityksellisyyteen sekä työn iloon, työhyvinvointiin, hyvään työsuoritukseen ja siten myös yrityksen hyvään tulokseen.

Itse ajattelen, että kun keskitytään henkilöstökokemuksen edistämiseen, niin siitä usein automaattisesti seuraa myös hyvä asiakaskokemus. Ei se toki ihan noin yksiselitteistä ole, mutta sinne päin kuitenkin.

Työnantajakuvaa myös mitataan, ja yritykset, jotka menestyvät esim. kansainvälisesti tunnetussa Great Place to Work -kilpailussa, onnistuvat yleensä löytämään hyviä työntekijöitä.

On myönnettävä, että on aloja, jotka nyt eivät vaan syystä tai toisesta houkuttele. Sitä suuremmalla syyllä on tärkeää kiinnittää huomiota asioihin, joita työntekijät arvostavat ja viestiä niistä monipuolisesti ja monikanavaisesti. Ne yritykset, jotka tähän panostavat, saavat parhaat työntekijät – sekä Suomesta että ulkomailta.

Satu Ahopelto

KTM, yrityspalvelupäällikkö

Sedu

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje