Yleisöltä

Ukraina testaa lännen lujuuden ja moraalin

Jaa artikkeli

Menneisyyden käsityksissä elävä Vladimir Putin palautti joutavan kriisijännityksen maailmaan, joka oli jo globalisoitumassa hedelmälliseen yhteiselämään. Muualle tarvittavia rahoja haaskataan isoihin sotaharjoituksiin ja uusien superaseiden kehittelyyn. Samaan aikaan on yhä hälyttävämpi ekologinen katastrofi toteutumassa.

Uusia pullisteluaseita ei edes tarvita. Entisiä on enemmän, kuin riittävästi tuhoamaan koko planeetta moninkertaisesti. Ydinsota ei toisi voittoa kenellekään. Pelotteeksi ne edelleen kelpaavat. Käyttö on mahdotonta ja siis varustelu turhaa. Varustelurahojen suuntaaminen ympäristöongelmiin ja lääketieteeseen kohentaisivat koko planeetan elämää.

Länsi kohtelee Putinia liian lepsusti ja nöyristelevästi. Miehen vastustajat kuolevat oudosti. Ukrainan jälkeenkin häntä tapaillaan kohteliaasti, kestitetään ja lasketaan leikkiä, vaikka hän itse myöhästelee, valehtelee, odotuttaa itseään (2 h Helsingissä) ja käyttäytyy häirikön tavoin.

Ei hän tule antamaan periksi Ukrainan kysymyksessä millään neuvotteluilla. Hän on todennut lännen pehmeäksi. Näin asia onkin.

Sodan jälkeen länsi jätti samoin koko Itä-Euroopan Stalinin käsiin rautaesiripun taakse. Maat nimettiin pelletermillä ”kansandemokratioiksi”. Se olisi voitu estää tiukalla asenteella: Neuvostoliitto oli kahteen kertaan mennen tullen poltettu. Se selvisi vain jenkkien massiivisen huolto- ja varusteluavun turvin. Vainajia oli 30 miljoonaa.

USA saattoi panna hanat kiinni ja jatkaa sotaa atomipommein ja loppumattomin resurssein. Heillä olisi ollut varaa sanoa rajalla: Stop! Ette tule tämän pitemmälle. Olemme pelastaneet teidät. Alkakaa jälleenrakentaa. Autamme teitä siinä.

Näin ei käynyt. Stalin sai myös ilmaiseksi neuvottelupöydässä laajan suikaleen keskeltä Eurooppaa. Lännen lahja Stalinille, sanottiin.

Adolf Hitleriä ei tapailtu, kaveerailtu, kestitetty ja viihdytetty Putinin tavoin sodan aikana tärkeän ”neuvotteluyhteyden” säilyttämiseksi. Tosin hänelle ehdotettiin kerran Nobelin rauhanpalkintoa ja Stalinille kahdesti. Myöhemmin sen sai terroristihäirikkö Yasser Arafatkin.

On tilanteita, joissa tiukka linja on pidettävä. Nyt lännen olisi ilmoitettava, että se ei neuvottele mistään tämän Putinin johtaman regiimin kanssa, vaan vasta uuden hallituksen kanssa.

Jos länsi olisi sodan lopulla ilmoittanut Saksalle tarjoavansa erillisrauhaa vain sen vaihdetulle hallitukselle, se olisi onnistunut, koska se olisi pelastanut nämä Stalinin veriseltä kostolta ja lyhentänyt sotaa.

Saksassa salaliitto yritti 1944 kaataa Hitlerin. Se epäonnistui. Uuden hallituksen oli tarkoitus tuona USA:n presidentinvaalisyksynä vedota jenkkien yleiseen mielipiteeseen juuri naisäänestäjien kautta. Heitä oli puolet. Valituksi olisi tullut erillisrauhan lupaaja.

Toisin kävi ja pyhä naiivi liittouskollisuus Stalinia kohtaan vei Euroopan katastrofiin.

Matti Hurme

Vaasa

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje