Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi kehuu kolumnissaan Ruotsin apteekkiuudistusta ja kannustaa ottamaan siitä mallia Suomeenkin (I-P 31.1.).
Kiviniemi unohtaa kertoa, että Ruotsi luopui valtiollisesta apteekista vuonna 2009 siksi, että ruotsalaiset eivät olleet tyytyväisiä apteekkeihin. Apteekkeja oli harvassa ja aukioloajat olivat lyhyet.
Vaikka uusia apteekkeja on perustettu, ei Ruotsi ole vieläkään yltänyt apteekkitiheydessä Suomen tasolle. Aukioloajatkaan eivät ole pidemmät kuin Suomessa.
Suomalaisista peräti 95 prosenttia on väestökyselyn (Aula Research, 2022) mukaan tyytyväisiä apteekkien toimintaan. Apteekit ovat pystyneet vastaamaan hyvin asiakkaiden tarpeisiin ja tyytyväisyys on pysynyt korkeana jo useita vuosia.
Kiviniemi lupailee myös lääkkeiden hintojen halpenevan, vaikka esimerkiksi reseptilääkkeissä vähittäisporras ei voi vaikuttaa hintoihin mitenkään. Ruokakaan ei ole kauppojen hyllyillä halventunut, päinvastoin.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana ruoka on kallistunut yli 21 prosenttia. Reseptilääkkeet sen sijaan ovat halventuneet apteekeissa liki 13 prosenttia ja itsehoitolääkkeiden hinnat pysyneet lähes ennallaan.
Kaupan liitto lobbaa nyt voimalla Suomeen apteekkimallia, jossa apteekkien omistusta siirtyisi yli 600 terveydenhuollon yrittäjältä kaupan jäteille ja Euroopan keskittynein päivittäistavarakauppa keskittyisi entisestään. Isot söisivät pienet.
Uudistuksia tarvitaan kaikilla toimialoilla, mutta ei pidä rikkoa sitä mikä toimii.
Apteekkialan uudistustarpeista julkaistiin juuri laaja viranomaisselvitys tulevia hallituskausia varten.
Erkki Kostiainen
viestintäjohtaja
Suomen Apteekkariliitto