Yleisöltä

Välikysymys energiapolitiikasta on paikallaan

Peter Östman (kd.)
Peter Östman (kd.)

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä on mukana välikysymyksessä koskien energiamarkkinoiden toimintaa, sähkön hintaa ja hallituksen Fortum-politiikkaa.

Tiistaina jätetyssä energiapolitiikkaa käsittelevässä välikysymyksessä esittelimme lukuisia kansalaisten arkeen, EU-tason energiapolitiikkaan ja omistajaohjaukseen liittyviä ongelmia.

Politiikassa on palattu taas aivan perusasioiden pariin: riittääkö lämpöä ja sähköä? Onko ihmisillä varaa käydä töissä?

Hallituksen viimeisin lisätalousarvio sähkömarkkinoiden pelastamiseksi on varmastikin Suomen historian suurin. Siksi kansalaisilla on oikeus saada tietää, mikä Suomen energiapolitiikassa on mennyt pieleen, kun sähkön hinta on järjetön ja lisäbudjetissa puhutaan kymmenestä miljardista.

Miksi omistajaohjaus ja valtionyhtiöihin liittyvä päätöksenteko ovat epäonnistuneet? Ja miksi meidän pitää maksaa – jälleen kerran – paitsi omista, myös Saksan ja keskieurooppalaisten virheistä?

Euroopan energiapolitiikan riskiratkaisut, joista pitkään varoiteltiin, kuten Keski-Euroopan maiden riippuvuus venäläisestä energiasta ja ydinvoiman alasajo, ovat lauenneet käsiin. Itämeren pohjassa kolisevat Nordstream -kaasuputket ovat tämän muistomerkki.

Suomi ja monet päättäjämme lähtivät mukaan lobbaamaan kaasuputkien puolesta ja siunaamaan Uniperin hankinnan – varoituksista huolimatta.

Suomen pitää tehdä omat energiapoliittiset ratkaisunsa. Meillä on omat kovat kokemuksemme siitä, että tosipaikan tullen jokainen maa on energiantuotannossa omillaan. Tässä valossa hallituksen päätös jouduttaa turpeen alasajoa oli vakava virhe.

Valitettavasti digivihreä siirtyminen näyttää käytännössä tarkoittavan paljolti sitä, että riippuvuus venäläisestä energiasta korvataan riippuvuudella kiinalaisesta teknologiasta. Tähän liittyvät riskit on myös tiedostettava.

Välikysymyksessä otetaan esille monia kansalaisten arkeen, EU-tason energiapolitiikkaan ja omistajaohjaukseen liittyviä ongelmia, joihin hallituksen on ilman muuta vastattava.

Onko hallitus valmis uudelleenarvioimaan Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi tehtyjä toimenpiteitä, niiden vaikutuksia huoltovarmuuteen esim. turpeen nopeutettua alasajoa ja hiilineutraalisuustavoitteen realistisuutta?

Toki KD on sitoutunut eduskuntapuolueiden vuonna 2018 yhdessä sopimiin ilmastolinjauksiin. Mutta tässä maailmantilanteessa Marinin hallituksen asettama tavoite Suomen hiilineutraaliudesta jo vuonna 2035 on erittäin kunnianhimoinen.

Toisaalta tiedostamme, että esimerkiksi vientiteollisuuden näkökulmasta tällainen selkeä tavoite on hyvä olla. Tavoite ei ole meillekään sinänsä ongelma, niin kauan kuin se sovitetaan yhteiskunnan reunaehtoihin ja kansalaisten pärjäämiseen.

On kuitenkin syytä olla realisti. Tärkeämpää kuin vuosiluku, on suunta ja se on ilman muuta selkeä: Suomi irtautuu fossiilisista polttoaineista. Silti on hyvä tiedostaa, että tämä ei tapahdu ilman merkittävää energiantuotannon lisärakentamista. Eli lähes varmasti myös ydinvoimaa tarvitaan lisää muodossa tai toisessa.

2035 tulee todella pian ja kyllä hallituksen olisi syytä vastata kysymykseen, onko tavoite vielä realistinen ja mitä lisäuhrauksia se kansalaisille käytännössä tarkoittaa, jos merkittävää lisäenergian rakentamista ei tuohon mennessä ole saatu valmiiksi. Välikysymys energiapolitiikasta on paikallaan.

Peter Östman

KD:n kansanedustaja Luodosta

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje