Vaasalaisen sähkötekniikan historiaan liittyy kaksi draamaa, talvisota ja Onkilahden Konepajan konkurssi.
Talvisodan myllerryksessä valtio määräsi Gottfrid Strömbergin siirtämään hänen sähkötekniikan alan tehtaansa Helsingistä jollekin rauhallisemmalle, vähemmän asutulle seudulle. Vaasa osoittautui oivaksi sijoituspaikaksi Strömbergin tehtaalle, ja tehdas rakennettiin pikavauhdilla kaupunkiimme. Tehdas saatiin käyntiin vuonna 1944, vähän ennen jatko- ja Lapin sodan päättymistä.
1980-luvun käänteiden jälkeen tehtaan nimi muuttui ABB:ksi, ja nykyään tämä maailmanlaajuinen, monipuolisia sähköteknisiä huipputuotteita syytävä tehdas työllistää Vaasassa noin 1 300 henkilöä – sekä ison määrän robotteja. Alihankkijat työllistävät suuren joukon miehiä ja naisia näiden lisäksi, vähintäänkin satamäärin.
Onkilahden Konepaja aloitti toimintansa Vaasassa samoihin aikoihin, kun Strömbergin sähkötarvikkeiden myyntiliike näki päivänvalon Helsingissä, vuonna 1894. Yhtiö kasvoi ja kehittyi, ja kaikki näytti hyvältä vielä 1920-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä yhtiön strategiset päätökset johtivat sen ongelmiin, jotka johtivat yrityksen konkurssiin.
Yhtiö ajautui Wärtsilän omistukseen vuonna 1936. Nyt voisi sanoa, että onneksi. Wärtsilästä on kasvanut paikallinen, kansallinen ja maailmanlaajuinen huipputekijä, joka tällä hetkellä työllistää seudullamme noin 3 000 työntekijää – ja ison joukon robotteja.
Sekä ABB että Wärtsilä ovat investoineet Vaasan seudulle valtavat määrät markkoja ja euroja, mikä on auttanut erittäin merkittävästi koko alueemme kehitystä. Alihankkijoista puhumattakaan.
Tällä hetkellä näiden kahden yrityksen vanavedessä on Pohjolan energiapääkaupunkiin syntynyt valtava energiateknologia-alalla toimivien yritysten joukko, yhteensä noin 160 isompaa ja pienempää yritystä. Näiden yritysten liikevaihto on vuosittain noin 5 miljardia euroa, siis 1 000 euroa per suomalainen, vauvasta vaariin. Tuotteista 80 % menee vientiin, mikä tuottaa Suomelle tärkeitä vientituloja merkittävässä määrin. Yrityksissä työskentelee noin 12 000 henkilöä, joiden maksamat verot auttavat aluettamme erittäin suurella panoksella.
Vaikka Vaasan seudulla asuu vain 2 % Suomen väestöstä, alueemme vastaa noin 30 % maamme energiateknologia-alan viennistä. Tässä suhteessa olemme siis 15 kertaa kokoamme suurempia.
Taajuusmuuttajat, suojareleet, katkaisijat, generaattorit, sähkömoottorit jne. edustavat korkeinta ja moderneinta teknologia-alan osaamista. Laitteiden suunnittelemiseen ja tekemiseen tarvitaan erittäin osaavaa henkilöstöä – samoin kuin tehtaissa hääräävien robottien järkevään ja tehokkaaseen käyttämiseen. Alueemme yritykset käyttävätkin vuosittain noin 200 miljoonaa euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Tutkimusta ja tuotekehitystä sekä projektien johtamista osaava työntekijäjoukko ei synny tyhjästä. Asiansa hallitsevan insinöörikunnan tuottaminen edellyttää vuosikausien ammattitaitoista kouluttamista läheisessä yhteistyössä ympärillä toimivien sähkö- ja automaatiotekniikan yritysten kanssa.
Laboratoriot, oppisalit ja digitaaliset oppimisympäristöt täytyy olla huippuunsa viritettyjä, jotta korkeakoulusta valmistuneet insinöörit ovat valmiita antamaan täysipainoisen panoksensa yritystemme palvelukseen. Tätä työtä Vaasan ammattikorkeakoulu tekee niin hyvin kuin suinkin mahdollista.
Vamkista valmistunut sähkö- ja automaatiotekniikan insinööri voi halutessaan siirtyä työskentelemään alueemme yritysten mielenkiintoisiin asiantuntijatehtäviin heti valmistumisensa jälkeen (lähes 100 % saa heti valmistuttuaan tutkintoaan vastaavaa työtä). Työhön siirtymistä saattaa motivoida tieto siitä, että sähkö- ja automaatioinsinöörin keskipalkka on peräti 4 662 euroa (Duunitori). Vaihtoehtoisesti hän voi jatkaa joustavasti opiskeluaan Vaasan yliopistolla diplomi-insinöörin tai vaikkapa tekniikan tohtorin tutkintoon saakka. Yhteistyösopimuksemme varmistaa joustavan siirtymän samalla mäellä vierekkäin toimivien korkeakoulujemme kesken.
Seppo Mäkinen
koulutuspäällikkö
Vaasan ammattikorkeakoulu