Yleisöltä

Vaasan kasvu vaatii kieli-ilmeen kirkastamista

Jaa artikkeli

Vaasa on markkinoinut ansiokkaasti valtakunnan julkisuudessa energiaklusteria ja seudun elinkeinoelämän elinvoimaisuutta. Energiakeskittymän viiden miljardin liikevaihto ja 12 000 työntekijää ovat toki vieneet kaupunkia eteenpäin, mutta viime vuodet eivät ole olleet menestys.

Kaupungin kehityksen tärkeimpiä mittareita on asukasluku. Tilastokeskuksen tiedot vuoden 2021 maan sisäisestä muuttoliikkeestä ovat huolestuttavia. Vaasassa tämä muuttoliike oli 454 henkeä miinuksella. Samaan aikaan Kuopion, Jyväskylän ja Seinäjoen muuttovoitto oli satoja henkilöitä.

Pohjanmaan maakunnallakaan ei mene hyvin. Maakunnasta muutti 725 henkeä enemmän muualle Suomeen kuin muualta maasta muutti väkeä maakuntaan.

Suomalaiset eivät muuta vain pääkaupunkiseudulle ja Etelä-Suomeen. Muut Keski-Suomen maakuntakeskukset pärjäsivat varsin hyvin. Vaasaa noin kaksi kertaa väkirikkaammat Jyväskylä (144 500 as.) ja Kuopio (121 600) saivat kuntien välistä muuttovoittoa 287 ja 1 098 hengen verran. Seinäjoki veti väkeä myös hyvin, 305 muuttajaa.

Kaupungin väkimäärään vaikuttavat syntyneiden ja kuolleiden määrät sekä maahanmuutto. Kun katsoo kokonaisuutta, niin Vaasan väkiluku kasvoi 53 hengellä, Seinäjoki 613, Jyväskylä 1 054 ja Kuopio 1 347.

Kaupunki voi kasvaa, vaikka lasten ja vanhusten suhde olisikin huono. Kuopiossa nimittäin kuoli 114 ihmistä enemmän kuin syntyi. Vaasassa tämä luonnollinen väestönkasvu oli 50, kun Seinäjoella luku oli yli kolminkertainen, 169.

Kaupungissa liikkuessa näkee ilahduttavan paljon niin asunto- kuin muuta rakentamista sekä katuverkoston remontointia. Keskustassa tyhjä liiketila on kasvanut, mutta mittavia investointeja on ydinkeskustaan tulossa ja kävelykatu on erittäin vilkas, rannasta puhumattakaan. Elinkeinoelämällä menee edelleen varsin hyvin ja työllisyyskin on kovaa tasoa.

Seinäjoella kuitenkin asukkaat työllistyvät Vaasaa tehokkaammin ja kasvu on ollut pari viime vuotta vahvempaa. Työttömyysaste oli huhtikuussa Vaasassa 7,1 ja Seinäjoella vain 6,3 prosenttia.

Työpaikkojen tilastointi laahaa pari vuotta jäljessä, mutta työvoiman määrä kertoo jotakin. Ennen koronaa, helmikuussa 2020 Seinäjoen työvoima oli noin 30 500 henkeä ja Vaasan 32 700. Huhtikuuhun 2022 tultaessa Vaasan työvoima oli supistunut reilut 450, kun Seinäjoella työvoima oli kasvanut reilulla 1 100:lla.

Luvut kertovat Seinäjoen vetovoimasta ja toisaalta siitä, että Vaasan pitovoimakaan ei pidä. Aika hämmentävää on, että huhtikuussa tilastojen mukaan Vaasassa ilmoitettiin yli 4 800 avointa työpaikkaa, kun Seinäjoella oli 1 800.

Luvut osoittavat sisäisen muuttoliikkeen kanssa sen, että liian monet nuoret aikuiset hylkäävät Vaasan ja liian monella on kaupungin kielioloihin kohdistuvia ennakkoluuloja.

Tutkimuslaitos E2:n selvityksestä (IP 5.6) käy ilmi, että suomenkieliset kokevat ruotsinkielen osaamisvaatimukset liian vaativina.

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan monia keinoja.

Kaupungin muualle Suomeen kohdistuvassa markkinoinnissa on painotettava Vaasan suomenkielisyyttä yhä enemmän. Suvaitsevaisuus on kansainvälisessä kaupungissa a ja o ja sen on kohdistuttava niin maahanmuuttajiin kuin palvelu- ja muilla aloilla englannin kielellä työskenteleviin ihmisiin. On kuulunut viestejä, että englanninkielistä palvelua on kummasteltu.

Kaupunkiin on saatu hienoja investointeja ja toivottavasti hyviä uutisia kuullaan pian.

Vaasan kasvu ei saa kompastua työvoiman saannin ongelmiin. Vaaran merkit näkyvät jo, täyttämättömät avoimia työpaikkoja on aivan liikaa.

Jari Jurkka

toimittaja, eläkkeellä

Vaasa

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje