Yleisöltä

Vaasan metsäsuunnitelman suuri kuusetus

Jaa artikkeli

Suunnitelman mukaan ei tähdätä ekologisesti kestävään metsien hoitoon ja käyttöön. Tuijotetaan vain taloudelliseen, sosiaaliseen tai kulttuuriseen kestävyyteen. Ilmastokestävyys on osa kaikkea toimintaa, jolla sopeutetaan metsiä muuttuvaan ilmastoon.

Hakkuusuunnitelmasta kävi ilmi, että monin paikoin istutetaan kuusen taimia uudistusaloille. Tämä ei sovi nykyaikaiseen metsänhoitoon ja on hukkainvestointi.

Pintajuuriset kuusikot ovat haavoittuvia, koska kuusilta puuttuu paalujuuri. Ne eivät tule kestämään rajuja myrskyjä, rankkasateita tai vetisiä talvia, koska routapäivien lukumäärä vähenee.

Kesäisin kuusikot kärsivät kuivuudesta ja stressistä, jolloin ne ovat alttiimpia tuhohyönteisille ja sienitaudeille. Kuusikoita tulisi suojata monimuotoisemmilla metsillä, jotka vaihtelevat ikärakenteeltaan ja ovat kestävämpiä kuin yksilajiset tasaikäiset metsät.

Mänty ja lehtipuut tulevat hyötymään ilmastonmuutoksesta. Kuusen kasvu tulee hidastumaan.

Vaasassa siivotaan liikaa metsiä. Se aiheuttaa pusikoitumista ja läpipääsemättömiä ryteikköjä.

Usein hoitotoimissa liioitellaan hävittäen lajeja, puuttuen luontaiseen kiertokulkuun. Tulee suosia hallittua hoitamattomuutta. Tuoreista Luken tutkimuksista sekä Maa- ja metsätalousministeriön ilmasto-ohjelmasta on luettavissa, että jos haluttaisiin oikeasti kasvattaa hiilivarastoja eli sitoa hiiltä metsiin, metsät olisi jätettävä kokonaan ihmistoiminnan ulkopuolelle. Metsien hoidossa tarvitaankin kompromisseja. Yli satavuotias puu on vasta varttunut keski-ikäinen, eikä mikään ikäloppu hiilipieru.

Joillekin ihmisille yksittäiset konkelot ja myrskytuhopuut ovat ongelma maisemallisesti. Turvallisuussyyt ymmärrämme varsinkin kulkuväylien vieressä, mutta monimuotoisuuden kannalta tärkeiden vanhojen puuyksilöiden tai isojen ja merkittävien maisemapuiden tuhoamista emme.

Kuuluu ammattitaitoon perustella, miksi puu tai runko jätetään metsään, eikä sitä poisteta tai pilkota haloiksi. Myrskyssä ja harvennushakkuissa kaatuneet puut makaavat edelleen pinossa lahoamassa Ämmänmäellä ja Pilvilammella. Lähes kaikki myrskytuhopuut olisi voitu jättää niille sijoilleen lahopuuksi.

Työn toteuttajat ovat avainasemassa, mitkä puut säästetään ja mitkä poistetaan. Erityisesti harvennusten yhteydessä päätökset vaikuttavat lopputulokseen. Kaikkia niitä puulajeja, joita metsässä kasvaa, pitää kasvaa vielä harvennuksen jälkeenkin. Pitää selvittää, miten tuleva hakkuu vaikuttaa alueen pienilmastoon, kosteustasapainoon ja sen kautta direktiivilajeihin, lähteiköihin sekä lehtolaikkuihin.

Viime syksynä oli tarkoitus osallistua Laatuloikka luonnonhoitoon -lenkille (Monimetsähanke) Pilvilammella sijaitsevalle liito-orava-alueelle, jossa oli toteutettu harvennushakkuu muutama vuosi sitten. Kohteella oli hakkuussa harvennettu liikaa puustoa ja näin ollen heikennetty liito-oravan elinpiiriä. Järjestäjä totesi, ettei paikka sovellu enää nykytilassaan esimerkkikohteeksi. Uusi kävely järjestetään Mustasaaressa ja aihekin on muuttunut.

Vaasan kaupungilla on sopimus Ely-keskuksen kanssa liito-oravien ja muiden direktiivilajien huomioimiseksi metsäkuvioiden hoidossa.

Uuden suunnitelman toteutuessa direktiivilajien elinpiirit tulisivat pirstaloitumaan ja heikentymään. Liito-oravat eivät valitettavasti pasko kultaharkkoja, mutta niiden avulla Vaasaa voitaisiin brändätä. Kaupungin tulisi olla ylpeä liito-oravistaan ja muista direktiivilajeistaan.

Metsähallituksen monikäyttömetsien hiililuokituksesta nähdään, etteivät avohakkuualueet tai nuoret taimikot ole kuin pieniä ja merkityksettömiä hiilinieluja tai -varastoja. Aikaa kuluu ainakin 20 vuotta, ennen kuin varasto tai nielu kehittyy merkittäväksi. Avohakkuissa ongelmana on myös reunapuuston joutuminen valoshokkiin ja seuraavien myrskyjen myötä puuta kaatuu vääjäämättä. Avohakkuita ei tulisi kaupunkialueilla ylipäätään toteuttaa koskaan, vaan suosia valikoivia harvennushakkuita.

Vaasan metsät kannattaisi hoitaa nimenomaan virkistysalueina. Silloin ne voidaan kasvattaa sekametsinä, joilla on parempi resilienssi. Tulee suosia sellaisia maankäytön tapoja, jotka sitovat hiiltä. Maaperä ja metsät ovat tähän ensisijainen keino. Kun metsä on olemassa tai suo on ennallistettu, se toimii hiilinieluna ilman ihmisen interventiota.

Kaupunkiympäristölautakunnan esityksessä luvataan välttää maanmuokkausta, vaikka toimenpiteissä mainitaan jopa äestys.

Varsinkin Pilvilammella ja sen valuma-alueella on suunniteltu merkittäviä hakkuita. Sieltä lähtee liikkeelle veden mukana haitallisia määriä humusta ja ravinteita, jos maaperä paljastuu tai kasvillisuus ja puusto poistetaan tai maata muokataan. Millaisia vaikutuksia tällä on vaasalaisten juomaveden laatuun?

Vaasan metsien puolesta, vaikka emme asu Vaasassa. Käännetään luontokato, tehdään luontoteko.

Heli Hämäläinen

SLL Pohjanmaan piirin pj.

Marjo Lehtisalo

ympäristöneuvoja

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje