Yleisöltä

Valtatien 18 suuntaus ja lisätietoa

Jaa artikkeli

Esko Kuivalaisen teoreettinen kannanotto Ilkka-Pohjalainen-lehdessä 6.5. tarvitsee hiukan tarkennuksia.

Tielaitos laati jo 1960-luvun puolivälissä yleissuunnitelman maastotöineen valtatien linjauksesta välillä Tuuri–Hakojärvi sekä myöhemmin oikaisuista Sydänmaalla ja uudesta tiestä välille Myllymäki–Multia. Niiden perusteella päädyttiin nykyiseen maakuntakaavassa olevaan linjaukseen. Silloin käsiteltiin myös vaihtoehtona suuntaus Mäyryn kautta.

Mikä noista ajoista on muuttunut? Kaksi asiaa selvästi.

Tuurin kauppakeskuksen kasvaminen on lisännyt asiakasliikennettä ja tavarakuljetuksia. Uusi Äänekosken tehdas lisää tarvetta rakentaa Myllymäki–Multia-väli helpottamaan puutavaran kuljetuksia.

Silloisen yleissuunnitelman mukaisesti tielaitos rakensi Sydänmaalla entisille paikoille jäävät pitkät tieosat valtatietasoiseen kuntoon (näkyy metrin levyisinä pientareina). Alavudella rakennettiin 90-luvulla eritasoristeys kantatielle 66, Lapuanjoen silta levennettiin ja Alavus–Tuuri-väli rakennettiin valtatieksi.

Vaihtoehtoiset tarkastelut A ja B suuntautuisivat Mäyryn kautta Töysään tai Hakojärvelle ja rakentamiseen tarvittaisiin melkoinen määrä maatalousmaita. Myös Lapuanjoki ja kantatie tulisivat ylitettäviksi. Loppupeleissä valtatien rakentaminen alkaisi Veneskoskelta.

Mihin mielipiteeni perustuvat?

Toimin Alavuden kaupungininsinöörinä kolmekymmentä vuotta ja olin pitkään valtatien seurantaryhmän kokouksissa kaupungin edustajana tai edustajan avustajana. Vuosina 1967–72 työskentelin Vaasan tiepiirissä rakennuttajainsinöörinä. Tuosta ajasta muistan myös käytännön: Jos tien rakentamisessa syntyy paikallisia ristiriitoja tien linjauksesta tai muusta, niin hanke siirtyy helposti hyllylle.

Valtatien vaihtoehdot tulee käsitellä nopeasti hyllyiltä pois ja koko välin Seinäjoki–Jyväskylä rakentaminen nykyaikaiseen kuntoon tulee aloittaa vaiheittain.

Kokonaisuuden kannalta tärkein on Myllymäki–Multia. Toisena mielestäni tulee oikaisu Tuurista Hakojärvelle, jolloin kauppakeskuksen tilanne paranee. Muutama rautatien tasoristeys Sydänmaalla on sentään liikenteelle helpompi kuin kolme liikenneympyrää 1,5 km:n matkalla Tuurin tiiviissä taajamassa.

Jos vielä Sydänmaalla halutaan edetä vaiheittain, niin kaksi tasoristeystä poistuisi rakentamalla uutta tietä pieni pätkä. Suomi tarvitsee poikittaisen liikenneväylän Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä.

Olavi Niemelä

eläkeläinen, RI

Alavus

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje