Yleisöltä

Valtion päätösten alueelliset vaikutukset on tehtävä näkyväksi

Viime viikolla aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkaisi raportin keskisuurten kaupunkien renessanssista. Suurimpien C9 -kaupunkien sekä pienempien seutukaupunkien väliin jää selkeä, elinvoimainen, kehityskelpoinen kaupunkien joukko, jonka tulisi harjoittaa yhteistä edunvalvontaa.

Liian usein aluepoliittinen keskustelu keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja maaseutuun, kun juuri keskisuurten kaupunkien joukko on tässä ajassa mielenkiintoinen. Näitä kaupunkeja on noin 15 Porista Hyvinkääseen. Pohjalaispääkaupungit, Kokkola, Seinäjoki ja Vaasa, kuuluvat tähän joukkoon.

Raportti korostaa kaupunkien roolia oman onnensa seppinä, aktiivisina toimijoina menestyksessään. Käynnissä on suuri murros, jonka pandemia ja paikkariippumaton työ ovat tuoneet aluekehitykseen. Yli vuosikymmenen kestäneen suurkaupunki-ilmiön jälkeen fiksusti toimivat, ”pikkukaupunkiurbanismia” tarjoavat kaupungit houkuttavat opintoihin karanneita nuoria aikuisia.

Kaupunkien toimien lisäksi on aloitettava keskustelu valtion roolista monipaikkaisemman Suomen mahdollistajana. Valtio - virastot ja ministeriöt - eivät ole ottaneet viime vuosikymmenenä aktiivista roolia alueiden Suomessa. Suurkaupungistuminen on nähty luonnonlakina, vaikka todellisuudessa valtion toimet ovat vahvistaneet kehitystä. Tilanne on ollut hallitsematon - vaikutuksia alueisiin ja kaupunkeihin ei ole arvioitu laajasti tai johdettu strategisesti.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ministeriöiden päätökset arvioidaan oman toimialan sisällä, jolloin vaikutukset alueisiin ja kaupunkeihin eivät tule esille. Ne voivat olla valtavia. Murheellisia esimerkkejä riittää. Opetusministeriön päätökset sulkea Savonlinnan opettajaohjelma tai Kokkolan Centrian esittävän taiteen linja eivät olleet vain korkeakoulupolitiikkaa vaan iskuja kaupunkien sieluun. STM:n kirurgisten leikkausten kiintiöt Sipilän Soten yhteydessä olisivat rampauttaneet useiden päivystävien keskussairaaloiden toiminnan. Liikenneministeriön investoinneilla on valtavat alueelliset vaikutukset, elinkeino- ja työllisyysvaikutusten arviointi paikallistasolla ohutta.

Raportin julkistustilaisuuden paneelissa esitin ajatuksen alue- tai kaupunkivaikutusten arvioinnista. Vastuulliseen päätöksentekoon kuuluvat mm. lapsivaikutusten ja yritysvaikutusten arvioinnit vakiintuneina käytäntöinä. Kuntaliiton yhteysjohtaja Jose Valanta innostui ajatuksesta siinä määrin, että esitti paneelissa kaupunkivaikutusten arviointia mahdolliseksi pysyväksi rakenteeksi valtion ja kaupunkien kumppanuudessa. Pohjalaispääkaupunkien on syytä olla aktiivisia keskisuurten kaupunkien verkoston luomisessa ja yhteisen edunvalvonnan rakentamisessa. Keskinäistä kilpailua ei tarvitse pelätä – suhteessa valtioon monipuolisten ja elinvoimaisten kaupunkien mahdollistaminen on etu kaikille.

Tiina Isotalus

HTM, Kunta- ja aluejohtaminen

Kaupunginvaltuuston pj

Kokkola

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje