Vaalien lähestyessä oppositiopuolueet syyttävät Marinin hallitusta liiasta velkaantumisesta. Hallituksen taholta syita velkaantumiseen on perusteltu. Korona, Venäjän hyökkäyssota Ukrinassa, ja sen seuraukset ovat aiheuttaneet paljon yllättävää velkaantumista. Muuta velkarahaa on kätetty investointeihin mm. koulutukseen. Sekin on investointia. Marinin hallitus ei yksin ole lisännyt vellanottoa vaan monet edelliset hallitukset ovat sitä tehneet kukin vuorollaan. Velkaa on kasaantunut.
Nyt sitten pitäisi pöytä tyhjätä kahden seuraavan eduskuntakauden aikana. Liian kova urakka. Olisiko syytä lisätä siihen vielä kolmaskin kausi? Säästyttäisiin kurimuikselta, jossa heikoimmat joutuisivat entistäkin ahtaammalle.
Kun Suomea verrataan tässäkin asiassa Ruotsiin sekä muihin Pohjoismaihin vedoten niiden vähäisempään velkaantumiseen, niin jätetään huomioimatta näiden ja Suomen velan historia.
Koska asialla on edelleen merkitystä, niin on syytä tarkastella velkaantumistamme pidemmältä ajalta.
Suomen valtio sai 1919 Yhdysvallloilta elintarvikelainaa 8 miljoonaa dollaria, jonka Suomi tunnetusti - ainoana Yhdysvalloille velallisena maana maksoi taalalleen korkoineen takaisin huolimatta pula- ja sota-ajoista. Mikä se summa nykyrahassa olisi? Suuri kuitenkin
Sitten tuli toinen maailmansota. Suomi joutui ainoana Pohjoismaana sotatantereeksi. Tanska ja Norja puolestaan joutuivat Hitlerin Saksan miehittämäksi, mutta säästyivät sotimisen tuhoilta. Ruotsi säilyi puolueettomana maana ja kykeni hyödyntämään sotaa myymällä malmia ja aseita Saksalle. Entä Suomi?
Rauhan tultua Suomi maksoi valtavat sotakorvaukset Neuvostoliitolle ja uudelleenrakensi tuhot, asutti 400 000 karjalaista jne. Velkaa joudutiin ottamaan suuret määrät.
Moskova esti Suomen saamasta Yhdysvaltojen eurooppalaisille valtioille vuosina 1947–53 myöntämää mittavaa Marshall-apua. Muut Pohjoismaat kykenivät saamallaan Marshall-avustuksella elvyttämään nopeasti talouttaan.
Suomen tilanne oli pitkään aivan toinen. Jäimme naapureimme elintasosta entistä enemmän jälkeen. Jatkossa Norja vaurastui öljyllään, Ruotsi malmillaan ja teollisuudellaan, Tanska maatalloudellaan jne.
Suomi onnahteli pitkään puujaloillaan, ja selvisi melkein kuivin jaloin. Siinä auttoi meille edullinen bilaterinen idänkauppamme, etenkin työllistämisen ansiosta. Muistamme 1990-luvun alun laman ja lainansaamisen ongelmat. selvisimme. Lopulta Suomi saavutti Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden elintason.
Kaikki tämä taustaksi, miksi olemme velkaantuneet enemmän kuin muut Pohjoismaat. Meidän pääomamme ei ole päässyt kasvamaan kuten muilla naapureillamme. Se vaikuttaa edelleen.
On siis hieman epäoikeudenmukaista verrata velkaamme naapureihimme.
Mikäli vaalien jälkeen ja niiden tuloksena talouttamme aletaan sopeuttaa velattomaksi, tulisi se tehdä ennenkaikkea oikeudenmukaisesti. Maksukyvyn mukaan. Vain siten kansa saadaan hyväksymään kipeätkin toimenpiteet.
Olemme siis selvinneet nykyista valtionvelkatilannettamme paljon paljon pahemmastakin, joten selviämme tästäkin. Eläähän Suomi historiansa vaurainta aikaa.
Pentti Kallio
Seinäjoki