Yleisöltä

Vastuullisuuden totaalinen irvikuva

Jaa artikkeli

Euroopassa kärsitään vuonna 2022 yhden valtion autoritäärisen johtajan vastuuttomien toimenpiteiden seurauksista. Se aiheuttaa konkreettista tuskaa, menetystä ja surua lukemattomille äideille, isille, pojille, tyttärille, lapsille, vanhuksille, vastuunkantajille, hyväntekijöille, yrityksille, oppilaitoksille, luonnolle.

Lista on loputon.

Vastuullisuuden käsite perustuu kolmikantaan: ympäristö-, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus. Meneillään oleva sodanjulistus ja sotatoimet rikkovat kaikkia näitä hyviä aikeita. Vastuuttomuus näyttäytyy todellisena vastuullisuuden irvikuvana ja se haavoittaa globaalisti ihmisiä, taloudellista turvaa sekä luontoa.

Luonnon saastuttaminen, kuluttaminen ja tuhoaminen ovat jo nyt saavuttaneet järkyttäviä mittakaavoja. Maa, vesi ja ilma kärsivät. Mitkään sopimukset eivät pidättele, kun autoritäärinen johtaja käskee joukkojaan omien mielihalujensa saavuttamiseksi.

Oma kansa köyhtyy, Euroopan kansalaiset köyhtyvät, yritysten ja perheiden suunnitelmat kariutuvat ja taloudellinen epävarmuus tulee tilalle. Julkista infrastruktuuria tuhotaan, yksityistä omaisuutta tuhotaan, yritysten elinmahdollisuudet tuhotaan. Autoritäärinen johtaja tiimeineen ei välitä vaan puskee eteenpäin, hinnalla millä hyvänsä.

Ihmisten hätä on niin suuri, ettei sille ole sanaa. Äidit lähtevät patikoimaan kohti turvapaikkaa lapset ja vanhukset kainalossaan, yksi reppu pakattuna mukaan. Riittävätkö lämpimät vaatteet, eväät, vaipat ja lääkkeet? Isät ja pojat lähtevät puolustamaan kotiaan, antavat vaikka henkensä ja loppuelämän terveytensä sen edestä. Fyysiset ja psyykkiset vammat seuraavat näitä ihmisiä ikuisesti. Jotkut selviävät ja tulevat entistä vahvemmiksi, mutta suuri osa romuttuu ja kylvää pahaa oloa sekä vihaa, joka periytyy monta sukupolvea. Sosiaalinen vastuuttomuus ja henkiset vauriot kestävät kaikista pisimpään, eikä niiden vaikutuspiiriä pystytä rajaamaan.

Voimmeko oppia tästä irvikuvasta mitään? Kyllä. Voimme ensinnäkin todeta tyytyväisinä, että vastuullisuus on jo juurtunut länsimaiseen ajatteluun, sillä yleinen tuomitseminen on ollut laaja-alaista ja voimakasta. Voimme myös peilata tätä omiin pienemmän mittakaavan valtakuntiimme. Autoritäärinen käskyttävä johtajuus ei vedä puoleensa, vaan aiheuttaa erilaisia kapinoivia kuppikuntia sekä poislähtöjä. Yhdistettynä vielä kokonaisvaltaiseen vastuuttomuuteen sen jälki on karmeaa.

Syyllinen rikkonaiseen valtakuntaan ja huonoon ilmapiiriin ei taidakaan olla kukaan yksin, vaan myös kaikki ne, jotka hänen toimintansa mahdollistavat.

Keskustelu, kaikkien kunnioitus. Keskustelu ja tasa-arvoinen kohtelu ja taas keskustelu.

Onneksi meillä on osaaminen ja tieto, että siten saavutetaan parhaat tulokset ja vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen. Kunpa maailman vastuuttominkin johtaja löytäisi tuon reseptin.

Aila Hemminki

Seinäjoki

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje