Yleisöltä

Ydinvoimasta pitää luopua

Jaa artikkeli

Ydinvoimala energian tuotantoa varten syntyi atomipommikehityksen sivutuotteena. Atomipommissa tarvitaan plutoniumia ja sitä saadaan tehtyä uraanireaktorin avulla. Uraanin U-235 fissioreaktiossa syntyy myös valtavia määriä lämpöä ja käyttämällä sitä höyryn tuotantoon saadaan ydinvoimala tuloksena.

1950-luvulla energian kysyntä kasvoi räjähdysmäisesti ja hiilivoimaloiden, öljyvoimaloiden ja maakaasuvoimaloiden lisäksi mahtui ydinvoimaloita hyvin joukkoon.

Vaikka ydinvoimala-polttoaineen valmistus uraanimalmista on monimutkainen ydinvoimalat olivat alussa kilpailukykyisiä varsinkin kun ydinvoimalajätteet, käytettyä polttoainetta myöten, on laitettu ”välivarastoon.”

Tällä hetkellä 454 uraanireaktoria on kaupallisessa käytössä kolmessakymmenessäkahdessa maassa. Ydinvoimaloiden reaktorien tuottama plutonium ei kelpaa pommiin, joten pommin valmistukseen pyörii tuntematon määrä vähän erilaisia reaktoreita.

Ensimmäinen kaupallinen ydinvoimala käynnistyi 66 vuotta sitten. Vaikka ydinvoimalat on rakennettu täysin luotettaviksi ja reaktorien lukumäärä on suhteellisen pieni (454), niin häiriötilastoihin mahtuu satoja vaaratilanteita ja kolme katastrofia.

Vuonna 1979 tapahtui ”Three Mile Island” -onnettomuus, joka johtui henkilökunnan huolimattomuudesta huoltotehtävän yhteydessä ja sen perään sarja vääriä toimenpiteitä. Tuloksena oli puolittainen sydämen sulamisonnettomuus. ”Siivouslaskun ” summa oli 973 miljoonaa US-dollaria.

Vuonna 1986 tapahtui Tshernobylin onnettomuus, nelosreaktorin ”räjähdys”, kun reaktorin teho satakertaistui kahdessa sekunnissa. Niin kuin olemme voineet seurata mediasta, laitos on edelleen jäähdytyksen tarpeessa. Alkuperäisen betonikupolin tilalle tai päälle on rakennettu 108 metrin korkuinen teräskupoli. Sen paino on 36 tuhatta tonnia.

Epämiellyttävä tosiasia on, että reaktorin fissioprosessia ei ole saatu lopetettua vaan hiekan ja veden alla kiehuu hiljaa 175 tonnia sulanutta uraania ja sen lämpötila on nousemaan päin.

Normaalisti laitoksessa päivystää pari sataa henkilöä per vuoro.

Kuukauden sisällä onnettomuuden jälkeen (1986) evakuoitiin 116 000 ihmistä. Yksi arvio on, että 135 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa lopullisesti.

Vuosina 1986–2000 Tshernobylin onnettomuuden kustannukset olivat 150 miljardia US-dollaria, loppusumma ei ole vielä tiedossa.

Vuonna 2011 Fukushiman onnettomuus tapahtui voimakkaan maajäristyksen ja sen aiheuttaman tsunamin takia, koska vesimassat vahingoittivat jäähdytysjärjestelmät ja kolmessa reaktorissa sydän suli täydellisesti. Huhtikuussa 2021 jouduttiin päästämään mereen 1,5 miljoonaa tonnia radioaktiivista jäähdytysvettä.

Jos fossiiliset polttoaineet korvattaisiin ydinvoimalla ja ydinvoimalat toimisivat tähänastisella luotettavuudella, pitäisi varautua yhteen suuronnettomuuteen per vuosi, volyymikasvun aikana onnettomuuksia olisi enemmän.

Jos rakentaa ydinvoimalan, pitää sitoutua projektiin sadaksi vuodeksi eteenpäin, koska käytetty ydinpolttoaine vaatii valvontaa pitkään.

Ydinreaktorin polttoaineesta vaihdetaan kolmasosaa vuodessa, ja polttoaineen aktiivisuus kasvaa ajan myötä. Vastavaihdettu polttoaine tuottaa 7 prosenttia normaalikapasiteetista ja sen takia nostetaan sitä heti reaktoritilassa olevaan vesialtaaseen. Yhden viikon kuluttua jälkilämpö on laskenut 95 prosenttia.

Polttoaine pidetään reaktoritilan vesialtaassa vähintään vuoden, joskus 5 vuotta, jonka jälkeen jälkilämpö on 5 promillea. Silloin siirretään polttoainetta välivarastoon, vesialtaaseen, jossa sitä pidetään vähintään 40 vuotta. Kun jälkiaktiviteetti on laskenut 99,99 prosenttia, polttoaine voidaan siirtää loppusijoitukseen. Tosin vielä ei ole laitettu mitään loppusijoitukseen, tällä hetkellä suunnitelma on, että vuonna 2025 se tapahtuisi Olkiluodossa.

Jos Loviisan ydinvoimala pidetään toiminnassa lupien mukaan, vuoden 2050 loppuun mennessä laitos on ollut toiminnassa 73 vuotta. Kun viimeiset polttoaineet ovat valmiita loppusijoitukseen, on laitos ollut valvonnassa runsaat 120 vuotta!

Venäjän hyökkäys Ukrainaa kohtaan on avannut silmät siihen ikävään tosiasiaan, että ydinvoimala on kuin valmis pommi, jonka räjäytyksellä vihamielinen taho voi kaukolaukaista esimerkiksi risteilyohjuksen avulla.

Ainakin USA:ssa ydinvoimaloiden reaktoritilojen ja muiden tärkeiden tilojen pitää kestää putoavan jumbolentokoneen törmäys. Mutta putoava lentokone on kuin perhosen hively verrattuna maksimaalisen pommin räjähdysvoimaan.

Lopuksi muutama kysymys Suomen hallitukselle:

1) Tuntuuko Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöajan pidentäminen vuoteen 2050 saakka edelleen järkevältä?

2) Ovatko Suomen ydinvoimalat lentokonekestäviä? Entäs pommikestävyys?

3) Ovatko ydinvoimaloiden suojelusuunnitelmat ajan tasalla, jos nykyinen sodankäyntitapa otetaan huomioon?

En tietenkään odota vastausta.

Minun mielipiteeni on, että ydinvoimaa ei enää tarvita ja turvallisuussyistä pitää lopettaa ydinvoiman tuottaminen.

Daniel Paro

Koivulahti, Mustasaari

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje