Yleisöltä

Yliopistoyhteisö mukana kampuksen kehitystyössä

Jaa artikkeli

Otamme kantaa Ilkka-Pohjalaisen 18.5. julkaisemaan artikkeliin, jossa esitettiin kritiikkiä yliopiston Palosaaren kampusalueen kehittämissuunnitelmia kohtaan. Yllätyimme nähdessämme kritiikin median palstoilla.

Artikkelissa haastateltu professori Vähämaa väitti, että nelisen vuotta käynnissä olleessa uudistushankkeen suunnittelussa ”ei ole lainkaan otettu huomioon käyttäjien mielipiteitä ja että osallistaminen on ollut näennäistä.” Lisäksi haastateltua huolettaa työskentelymahdollisuudet tiloissa, yhteisöllisyyden heikkeneminen sekä hänen ennustamansa ”ainakin kymmeniä miljoonia euroja” maksavat muutostyöt ja tilakustannusten kasvaminen.

Otamme mielellämme vastaan palautetta koko yliopistoyhteisölle tärkeästä kampushankkeesta. Arvokkainta ja vaikuttavinta palautetta on sellainen, joka perustuu faktoihin ja tosiasioihin. Nämä ovat akateemisessa maailmassa toiminnan kulmakiviä. On huomioitava, että viime viikkoina kehittämistyö on edistynyt vauhdilla ja kaikkia henkilökunnan suunnitteluun ehdottamia parannuksia ei ole ehditty laajasti vielä edes esitellä. Tämä on valitettavaa, koska tehdyt muutokset kohdistuvat monelta osin esitetyn kritiikin kohteisiin.

Kampushanke herättää ymmärrettävästi tunteita, mikä yleensä osoittaa, että ihmiset välittävät ja ovat kiinnostuneita. Päätökset tulee kuitenkin tehdä huolellisen valmistelun tuloksena, eri vaihtoehdot punniten. Juuri näin yliopiston hallitus onkin toiminut alan parasta ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntäen. Talouden ohella hankkeessa on jatkuvasti pyritty optimoimaan kampusyhteisön tarpeet nyt ja tulevaisuudessa.

Avaamme alla tavoitellut taloudelliset ja toiminnalliset hyödyt, joihin myös vaasalaiset ovat voineet jo kahden vuoden ajan tutustua julkisilla kampuskehityshankkeen verkkosivuilla.

Yliopistokampuksen hankesuunnittelua on edistetty yliopiston hallituksessa ja muissa demokraattisesti valituissa hallintoelimissä. Yliopiston eri yksiköitä edustava johtoryhmä valmistelee esitykset hallitukselle, joka käsittelee ja tekee päätöksiä hyvän hallintotavan mukaisesti. Yliopiston hallituksen tulee lain mukaan huolellisesti toimien edistää yliopiston etua. Hallituksessa päätöksentekoon osallistuu kaikkien henkilöstöryhmien, niin professoreiden kuin muiden akateemisten ja muun henkilökunnan edustajat, sekä opiskelijoiden edustaja. Lähes 30:ssa hallituksen kokouksessa on vuosina 2018–2021 käsitelty kampuskehittämistä monesta eri näkökulmasta. Ainoastaan kaksi kertaa näiden vuosien aikana yksittäinen hallituksen jäsen on jättänyt eriävän mielipiteensä. Täten on nähtävissä, että hallitus on ollut yksimielinen kampuskehityksen päälinjoista.

Koko henkilökunta laajasti on saanut mahdollisuuden vaikuttaa, haastaa, antaa palautetta tai vain pysytellä kärryillä kymmenillä eri keinoilla digitaalisista ja kirjallisista kanavista tilaisuuksiin ja työpajoihin, joita ovat vetäneet hankeasiantuntijamme yhdessä kumppanien kanssa. Oppimisen ja työnteon ympäristöjä myös muissa korkeakouluissa kehittäneet tilasuunnittelun ja rakentamisen ammattilaiset ovat tuoneet erikoisosaamista oman monialaisen osaamisemme rinnalle voidakseen muovata yhteisöltä nousevia tarpeita osaksi suunnitelmia. Opiskelijoille on luotu ylioppilaskunnan kanssa hyvässä ja läheisessä yhteistyössä osallistumisen paikkoja infotilaisuuksien, työpajojen, interaktiivisten Instagram-kampanjoiden, kyselyiden sekä opiskelijaviestintäkanavien kautta.

Vaikuttaa on voinut myös vastaamalla useisiin yleisiin tai yksilöityihin kyselyihin, kuten vaikkapa hiljattainen omien työhuoneiden tarpeen kysely professorien ja apulaisprofessorien keskuudessa. Suunnitelmia on jalostettu ja tietoa on jaettu tilaratkaisuihin, toimintojen sijoitteluun ja muutoksen käsittelyyn keskittyvissä kymmenen hengen työryhmissä, seitsemässä ad hoc -ryhmässä, yli kymmenessä koko henkilöstön infotilaisuudessa, työpajoissa, kyselyissä sekä yksikköpalavereissa. Hanketta on voinut seurata sisäisen viestinnän kanavissa, kuten intrassa ja Teams-ryhmässä, luennoilla sekä hankkeen omalla sivustolla yliopiston kotisivuilla.

Kuten monissa organisaatioiden kehittämisprojekteissa, osa osallistuu ja vaikuttaa aktiivisesti, osa lähinnä seurailee ja osa herää osallistumaan ja huomaa koko hankkeen vasta, kun se tulee riittävän lähelle omaa työpistettä. On myös selvää, että kaikki eivät ehdi työ- ja opiskelukiireiltään osallistua kehitystyön jokaiseen vaiheeseen. Yhdelle osallistumismahdollisuuksien kirjo on ylitsevuotavan suuri, kun toinen kaipaisi niitä vielä lisää.

Kampuskehittämisen ydintyöryhmät ovat päässeet käsittelemään luovia, opiskelu- ja työympäristöjä ja yhteisöllisyyttä parantavia ideoita, epäilyksiä työhuoneiden riittävyydestä sekä lisäkysymyksiä koskien parkkipaikkoja, oman huoneen tarkkaa sijaintia, digitaalisia ratkaisuja tai vaikkapa ravintolakonseptia. Palautteella vaikutetaan. Esimerkiksi kritiikki omien työhuoneiden riittävyydestä sai aikaan sen, että työhuonetarpeiden täyttämiseksi professoreille ja akateemisten yksiköiden henkilöille lisättiin huonekapasiteettia käyttäjien toiveiden mukaan.

Ideoita ja palautetta on otettu osaksi suunnitelmia, joita onkin muovattu rohkeasti entistä paremmiksi. On valitettavaa, jos tällainen määrä yhteistä vuorovaikutusta koetaan ”näennäiseksi”, ja olemme pahoillamme hankkeen päätoimisten palkattujen asiantuntijoiden sekä eri puolilla yliopistoa toimivien aktiivisten, yhteistä hanketta ja yliopiston tulevaisuuden menestystekijöitä vapaaehtoispohjalta edistävien ja viestivien ihmisten puolesta.

Toiminnallisesti kampuskehityshankkeella tavoitellaan joustavampaa ja aikaa kestävää työskentely- ja opiskeluympäristöä, sillä maailmalla työskentelyn yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia edistävien tilaratkaisujen merkitys korostuu. Vaasankin kampuksella siirrytään koppitoimistorakennuksesta vaiheittain kohti joustavampaa monitilatoimistoa, joka sisältää henkilöstölle käyttötarpeen mukaan muunneltavaa tilaa, suljettuja tiimitiloja, neuvottelutiloja ja yksittäisiä työhuoneita.

On tehtäviä, joissa tutkijat, opetus- ja hallintohenkilökunta ja myös opiskelijat tarvitsevat yksityisiä ja keskittymiseen sopivia rauhallisia tiloja. Näitä on palautteen perusteella lisätty ja yksiköillä on mahdollisuus saada lisää huoneita käyttöönsä. Yleisesti omien huoneiden tarpeen ennakoidaan kuitenkin vähenevän entisestään. Jo koronapandemiaa edeltävä tilojen täyttöaste oli merkittävän alhainen, eikä edes siihen tulla palaamaan. Hybridityön opettelun myötä jopa 58 % Vaasan yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöstä arvioi työskentelevänsä etänä 2–4 päivää viikosta, mikä käytännössä tarkoittaa, että jatkossa kampuksella varmasti riittää kaikille sopivaa tilaa erilaisiin tarpeisiin.

5 000 opiskelijalle luodaan ajanmukaisia, sekä opiskelua että sosiaalista kanssakäymistä ja hyvinvointia tukevia oppimisympäristöjä. Heille rakennetaan myös lisää houkuttelevia opiskelijajärjestötiloja. Tuotuaan innokkaasti ja määrätietoisesti ideoitaan osaksi suunnitteluprosessia opiskelijat odottanevat suunnitelmien etenevän pian kohti toteutusta.

Uskomme, että uudistuksen myötä Vaasaan saadaan entistä vetovoimaisempi ja elävämpi yliopistokampus, joka modernina kokeilu- ja innovaatioympäristönä houkuttelee tutkijoita, opiskelijoita ja kumppaneita entistä paremmin eri puolilta Suomea ja maailmaa.

Taloudellisesti kampuskehityshankkeella pyritään vapauttamaan nyt tilakustannuksiin kuluvaa rahaa vuositasolla 800 000 euroa opetuksen ja tutkimuksen vahvistamiseen. Toteutuneen uudistushankkeen tilakustannussäästö arvioitiin alun perin miljoonan vuositasolle, mutta koska hankeryhmä halusi huomioida lisää yhteisöltä tulleita palautteita ja toiveita, vuotuinen säästötavoite suli hallitusti 200 000 eurolla. Vuositasolla yliopiston noin 40 miljoonan euron budjettitasosta noin 12 % kuluu tiloihin, minkä vuoksi kiinteistökustannusten hallinta onkin merkittävässä roolissa yliopiston johtamisessa.

Palosaaren merellistä kampusta kehitetään kymmenien vuosien aikajänteellä, yhdessä Vaasan kaupungin, alueen eri oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Vastuullista tilasuunnittelua tehdään askel kerrallaan, jatkuvan uudistamisen periaatteella hyödyntäen fiksusti oppimisen ja työskentelytapojen murros, yhteisön hyvinvoinnin tukeminen ja erilaiset yllättävätkin, arkeen vaikuttavat muutokset.

On selvää, että tulevaisuuden tilat luovat tilaisuuksia myös kohtaamisille, eikä pelkästään saman käytävän huonenaapurien kesken vaan yhtä lailla kaupunkilaisten, opiskelijoiden, naapuritieteenalojen ja eri oppilaitosten opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken. Työtyytyväisyyttä, työhyvinvointia, työn tehokkuutta ja innovatiivisuutta tukevaa yhteisöllisyyttä voi syntyä tiimin oman alueen lisäksi kirjastossa, avoimissa työskentelytiloissa, ulkoalueilla ja jopa merelle avautuvalla ravintolaterassilla.

Sen sijaan että tunnistaisimme kampuskehitystyön ympärillä Ilkka-Pohjalaisen uumoilemaa ”ilmiliekkiä roihuamassa”, olemme päinvastoin yliopiston hallinnollisena ja akateemisena johtona ylpeitä siitä, kuinka suurta muutosmyönteisyyttä kampuskehityshankkeeseen osallistuneet ihmiset sekä 5 500 hengen yhteisömme enemmistö ovat osoittaneet suhteessa kampuksen kehittämiseen.

Hankkeessa otetaan kritiikkiä ja palautetta avosylin vastaan, sillä se on tehokkain tapa tehdä suunnitelmista yhä parempia. Synnyttämällä mielikuvaa kaiken menemisestä pieleen luodaan kuitenkin tarpeetonta vastakkainasettelua, jonka on vaikea nähdä edistävän yliopistokampuksen kehittymistä. Esitettyihin huolenaiheisiin pyritään reagoimaan reunaehtojen puitteissa riskeeraamatta hankkeeseen neuvoteltuja, yliopistolle edullisia sopimuksia, aikatauluja ja koko hankkeen toteutumista. Kehittämistyö tarkoittaa myös kompromisseja, ja kaikkea toivottua ei voi toteuttaa. Isossa kuvassa hanke etenee joka päivä parempaan suuntaan rakentavan yhteistyön avulla.

Toivotamme yhteisömme jäsenet entistä suuremmin joukoin tervetulleeksi suunnitteluun ja ajatusten vaihtoon. Kehitetään ja rakennetaan Suomen kauneimmasta kampuksesta entistä vahvempi ja vetovoimaisempi kasvattaaksemme tutkimuksen ja koulutuksen tulevaisuuden kilpailukykyä, Vaasan alueen ja koko Suomen elinvoimaa, kansainvälisyyttä, työllisyyttä ja kasvua.

Vaasan yliopiston rehtoraatti

Jari Kuusisto, Annukka Jokipii, Minna Martikainen ja Martin Meyer

Yliopiston dekaanit

Raine Hermans, Marko Järvenpää, Pirjo Laaksonen ja Adam Smale

    Kommentoi

    Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje