Ennätyspaha sinileväkausi jatkui harvinaisen pitkään – Tutkija kertoo huolensa Selkämeren ja Merenkurkun tilasta

Selkämeri ja Merenkurkku eivät voi hyvin. Tutkijat saivat viime vuoden mittauksissaan meriveden laadulle enää pääosin tyydyttäviä arvosanoja.

. Pohjanlahden rannoilla asuva tavallinen kansa näkee negatiivisen kehityksen parhaiten sinilevätilanteesta. Viime kesänä levähavaintoja kirjattiin enemmän kuin aikaisempina vuosina. Merkintöjä tehtiin vielä pitkälle alkutalveen.

Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen tuoreeseen raporttiin Pohjoisen Selkämeren, Merenkurkun ja eteläisen Perämeren tila 2022 on koottu viime vuonna tehdyt havainnot merialueen tilasta ja sinilevätilanteesta.

. Johtava vesitalousasiantuntija Anna Bonde korostaa, ettei selonteko ole tarkoitettu happanemaan tutkijoiden kovalevyillä, vaan vuosittain kerättävän tiedon toivotaan saavuttavan mahdollisimman laajasti alueen asukkaat.

Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen tontilla levätilannetta seurataan yhdeksällä virallisella havaintopaikalla merialueilla. Myös kansalaiset voivat tallentaa havaintojaan kaikille avoimeen Järvi&Meriwiki-karttapalveluun.

. Sinileväkausi alkoi viime vuonna juhannuksen jälkeen. Havaintojen määrä kasvoi loppukesää kohden. Elokuussa kirjaukset runsaista esiintymistä lisääntyivät merialueilla lämmenneen sään ja rankkojen sateiden vuoksi.

Olosuhteet olivat leville otolliset lämmön, valon ja valuma-alueilta sateiden mukana tulleiden ravinteiden ansiosta. Leväkukintoja havaittiin paikoin vielä marraskuussa.

. Merialueilla havaintoja tehtiin erityisesti Vaasan alueella sekä suojaisista lahdelmista muun muassa Kaskisissa ja Maalahden alueella.

Raportti kertoo, että kansalaiset välittävät levähavaintojaan yhä ahkerammin.

– Sinilevä on erittäin selkeä seuraus meren tilan muutoksesta. Muita merkkejä ovat vesistöjen umpeenkasvu lisääntyvän ruovikon ja rihmalevien vuoksi, aiempaa sameampi vesi sekä liettynyt pohja, avaa Bonde.

. Kaikki arvot tyydyttävällä tasolla Pohjanlahden veden laatua seurataan ely-keskuksen reviirillä järjestelmällisesti neljällä alueella eli tutkijakielellä vesimuodostumassa.

Raportissa havainnoidaan neljää asiaa. A-klorofyllipitoisuus kuvaa vesimassassa elävän kasviplanktonyhteisön biomassaa, joka kasvaa rehevöitymisen seurauksena. Korkeat typpi- ja fosforimäärät kielivät taas otollisista olosuhteista leväkukinnalle, aiempaa pienemmälle näkösyvyydelle ja korkeammalle hapenkulutukselle.

. Näkösyvyyttä mitataan laskemalla pyöreä valkoinen levy kohti pohjaa. Ylös kirjataan hetki, jolloin se katoaa näkyvistä.

Vesitalousasiantuntija kertoo olevansa eniten huolissaan Selkämeren tilanteesta. Pohjoisen Selkämeren havaintopaikoilla kaikki arvot jäivät tyydyttävälle tasolle. Elokuussa mitattu klorofyllipitoisuus oli korkein viiden vuoden seurantajaksolla.

. Viitteitä sisäisestä kuormituksesta Bonde kertoo, että Selkämeren tila on arvioitu hyväksi viimeksi kymmenisen vuotta sitten. Viiden vuoden jaksolla yksittäiset arvot ovat vaihdelleet hyvän ja tyydyttävän välillä.

Raportin mukaan selvää muutossuuntaa ei ole havaittavissa. Tuoreimmat mittaukset klorofyllipitoisuudesta ja heikentyneestä näkösyvyydestä antavat kuitenkin merkkejä mahdollisesta tilan huononemisesta.

– Veden laatuun vaikuttavat monet prosessit ja tekijät kuten teollisuus ja alueen monet joet. Suuria muutoksia on tapahtumassa, mutta niihin on hankala vaikuttaa.

. Tutkijan mukaan Selkämerellä on viitteitä myös sisäisestä kuormituksesta. Noidankehä syntyy, kun pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen hapen vähetessä. Rehevöitymiskehitys kiihtyy entisestään.

– Suomen ympäristökeskus tutkii, tuleeko ravinteita meren pohjalta. Jos tilanne on edennyt jo siihen pisteeseen, kehitystä on äärimmäisen vaikea kääntää takaisin parempaan suuntaan.

Bonde sanoo, että huolta lisää vielä se, että havaintopaikat sijaitsevat ulkomerellä.

– Lähempänä manteretta veden laatu voi olla vielä heikompi.

. Hyväkuntoista merta vielä jäljellä Merenkurkun mittauspisteillä viime vuoden arvot pysyivät Raippaluodon pohjoispuolella hyvän luokan puolella, mutta eteläpuolella ne jäivät pääosin tyydyttävälle tasolle.

Viiden vuoden jaksolla tulokset ovat vaihdelleet eteläisellä alueella hyvän ja tyydyttävän rajalla, mutta pohjoisessa ne ovat pysyneet vielä hyvinä. Hyvä taso vallitsee valtaosassa mittauksia myös eteläisellä Perämerellä.

. Raportin mukaan varsinkin viime vuosina kasvanut klorofyllipitoisuus ja heikentynyt näkösyvyys antavat viitteitä tilanteen mahdollisesta huononemisesta myös Merenkurkun eteläosissa.

Kysymykseen, mikä on raportin positiivinen anti, Bonde miettii vastausta pitkään.

– Meillä on vielä hyväkuntoisia merialueita. Ei paljon, mutta enemmän kuin esimerkiksi Suomenlahdella. Nämä alueet pitää myös säilyttää hyvinä.

. Vaikka kyse on monen tekijän summasta, tavallinen kansalainenkin voi Bonden mukaan vaikuttaa vesistöjen kuormitukseen omalla toiminnallaan vähentämällä ravinnepäästöjä.

– Vesiä esimerkiksi mattojen pesusta ei saa laskea suoraan vesistöön. Myös ruoppaukset voivat pahentaa tilannetta varsinkin suljetulla alueella. Jos pohjasedimentit lähtevät liikkeelle, ravinteita voi päästä veteen, jolloin sen laatu heikkenee varsinkin isoissa ruoppauksissa. Vesikasvit sitovat ravinteita, joten niiden säästäminen mahdollisuuksien mukaan vähentää rehevöitymistä.

Kirjaudu sisään

Ennätyspaha sinileväkausi jatkui harvinaisen pitkään – Tutkija kertoo huolensa Selkämeren ja Merenkurkun tilasta

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje