"Harakan tilanne tuli yllätyksenä" – Näin pohjalaismaakuntien lintuharrastajat arvioivat tuoreen lajilaskennan tuloksia

Birdlife Suomen valtakunnallisissa lintulaskennoissa on tänä kesänä havaittu runsaasti uhanalaisia pohjansirkkuja. Pajulinnulle vuosi on ollut huono. Hömötiainen taantuu yhä ja jopa harakat vähenevät. Selvitimme, näkyvätkö samat ilmiöt levikkialueemme lintuhavainnoissa.

. Pohjansirkun paluu Birdlifen viime viikolla julkaiseman tiedotteen mukaan Suomessa pesii tänä kesänä erittäin runsaasti muun muassa harmaapäätikkoja. Pesimäkanta nousi peräti uusiin huippulukemiin.

Tämä näkyy myös Suomenselän, Suupohjan ja Merenkurkun Lintutieteellisten yhdistysten havainnoissa. Kanta on kaikkien paikallisyhdistysten toimialueilla kasvussa, ja laji on levittäytynyt aiempaa pohjoisemmas.

– Havaintoja harmaapäätikoista, niiden reviireistä ja pesinnöistä on tullut vuosi vuodelta enemmän, vahvistaa Suupohjan lintutieteellisen yhdistyksen sihteeri Ville Yli-Teevahainen .

Myös maailmanlaajuisesti uhanalaisen pohjansirkun kanta on ollut eteläistä Suomea lukuun ottamatta nousussa jonkin aikaa.

Pohjansirkku ehti kadota osasta Suomea jo lähes kokonaan. Lintutieteellisissä yhdistyksissä ollaan lajin tulevaisuuden suhteen varovaisen optimistisia.

– Ehkä paluu on nyt alkamassa. Seuraavien vuosien kuluessa se selviää, pohtii lintuharrastusaktiivi Ari Lähteenpää Merenkurkun lintutieteellisestä yhdistyksestä.

. Huoli hömötiaisesta Pajulinnuilla vuosi on ollut heikompi. Birdlife Suomen mukaan niiden määrä väheni koko maassa viime kesään verrattuna yli kolmanneksella. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan lintuyhdistyksissä huomattavaa vähentymistä ei ole vielä pistetty merkille.

– Tarkkoja lukuja ei ole, mutta todennäköisesti suuntaus on alueellamme muun maan keskiarvojen mukainen, arvelee Yli-Teevahainen.

Vähenemisen syitä voi vain arvailla.

– Kylmä kevät saattoi aiheuttaa sen, että osa pajulinnuista jätti tulematta Suomeen, miettii Lähteenpää.

Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Unto Hakola veikkaa syyksi talvehtimisalueiden muutoksia.

– Ehkä on sattunut jokin luonnonilmiö tai muu käänne, jonka seurauksena muuttomatkalle on lähtenyt tavallista vähemmän pajulintuja. Niin tai näin, tämänvuotinen väheneminen ei välttämättä kerro pitkäkestoisesta suuntauksesta.

Hömötiainen sen sijaan on ollut pulassa jo pitkään. Erittäin uhanalainen laji on Birdlifen mukaan tänä vuonna taantunut puoleen kymmenen vuoden takaisesta.

Hömötiainen kärsii eniten vanhojen lahopuumetsien hupenemisesta.

– Metsänhoitopolitiikan pitäisi muuttua, jotta laji voisi elpyä. Sen kaltaiset suuret muutokset harvoin tapahtuvat nopeasti, harmittelee Lähteenpää.

– Hömötiaiskannan suunta on jyrkkä ja surullinen, Yli-Teevahainen tiivistää.

. Harakkakanta laskussa Kaikkien tunteman harakan kanta laski tänä kesänä, eikä suinkaan ensimmäistä kertaa. Birdlifen tiedotteesta selviää, että harakat ovat huvenneet vuosikymmenessä lähes puoleen.

Paikallisissa lintuyhdistyksissä tilanne koettiin osin yllättävänä. Harakkahavaintoja on tehty runsaasti, kuten ennenkin.

– Itse en ole tätä ilmiötä havainnut, mutta voi olla että harakka on entisestään kaupungistunut. Maaseudun elinympäristö on kenties siistiytynyt liikaa avotunkioiden ja muiden ravintopaikkojen vähentyessä, arvioi Hakola.

– Harakan tilanne tuli yllätyksenä. Syyt ovat arvailujen varassa ja asiaa pitäisikin perusteellisesti tutkia, Lähteenpää toteaa.

Yhdistyksissä ollaan yhtä mieltä lintulaskentojen tärkeydestä. Yksittäisen lajikannan vuosittaiset muutokset voivat tuntua pikkuseikoilta, mutta sitä ne eivät ole.

– Linnut ovat hyviä indikaattoreita. Muutokset niiden käyttäytymisessä ja määrissä kertovat meille tärkeitä asioita ympäristömme tilasta, Yli-Teevahainen muistuttaa.

Tue, 8/16

Kirjaudu sisään

Tue, 8/16

"Harakan tilanne tuli yllätyksenä" – Näin pohjalaismaakuntien lintuharrastajat arvioivat tuoreen lajilaskennan tuloksia

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin