"Heinäntekojärjellä ajatellen joku luvuista heittää" – Valkohäntäpeuran ja hirven kanta-arvioiden ja saalismäärien eroavuudet herättävät kummastusta

Metsästystä harrastava kansalainen kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, voivatko valkohäntäpeurojen täkäläisistä kannoista kertovat luvut pitää kaikilta osin paikkaansa.

– Valkohäntäpeuroja kaadetaan vain murto-osa siitä mitä hirviä vuodessa, kaatomäärä suhteessa myönnettyihin lupiin jää alhaiseksi, peuroja ei näy pelloilla ruokailemassa, eikä niistä aiheudu kolareita eikä muutakaan haittaa, hän perustelee.

Hän on poiminut Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista tietoja, joiden mukaan esimerkiksi Kauhavalla on viime vuonna ammuttu kuusi valkohäntäpeuraa, mutta jäävän kannan määrä on 137 eläintä.

– Lapualla taas on ammuttu alun kolmattakymmentä peuraa, mutta jäävä kanta on 158, ja edellisvuoden jäävä kanta on 259.

. "Hirviä ja peuroja eri saalismääriä" Lapuan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jarkko Posti summaa, että hänen tietojensa mukaan Lapualla on kaadettu viimeksi 26 valkohäntäpeuraa, joista kahdeksan aikuista urosta, yksi aikuinen naaras ja 17 vasaa.

– Luken arvio osoittaa juuri tuota 158 jääneen eläimen kanta-arviota.

. Posti vertailee, että Lapualla on kaadettu samalla metsästyskaudella 127 hirveä, ja jääväksi hirvimääräksi on arvioitu noin 152.

– Jos valkohäntäpeuroja ja hirviä oikeasti olisi sama määrä, niin kaiketi valkohäntäpeuroja pitäisi kaataa sama määrä kuin hirviäkin. Miksi näin ei ole, hän kummastelee.

– Näin heinäntekojärjellä ajatellen jompi kumpi luvuista heittää: joko hirven kanta-arvio suhteessa hirvisaaliiseen tai valkohäntäpeuran kanta-arvio suhteessa sen saaliiseen.

Luvuista voisi Postin mukaan päätellä, että Lapuan valkohäntäpeurakanta asettuisi tasolle 30–60 eläintä.

– Mikäli oikein laveasti ajattelen, voisin kuvitella Lapualla asustavan 60–70 valkohäntäpeuraa, maksimissaan noin puolet hirvien määrästä.

– Asiaa voi pohtia toisinkin päin. Jos valkohäntäpeuran lukuja pidetään absoluuttisen oikeina, niin hirven jäävä kanta Lapualla pitäisi suhteessa olla ainakin 500 hirveä, joka on täysi mahdottomuus, Posti vertailee.

. "Kanta-arviot hieman epäsuhtaisia" Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimivat alueelliset riistaneuvostot. Niiden tehtävänä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita sekä tukea, ohjata ja avustaa Suomen riistakeskuksen aluetoimistojen työtä muissa kuin julkisissa hallintotehtävissä ja henkilöstöhallinnossa.

Pohjanmaan alueen riistaneuvoston puheenjohtaja, kaustislainen Toni Peltoniemi katsoo, että esimerkiksi Kauhavan ja Lapuan alueiden valkohäntäpeurasaaliit ja jäävän kannan arviot näyttävät hivenen epäsuhtaisilta.

– Riistahallinnossa ei kuitenkaan ole muuta työkalua kuin Luken jäävän kannan arvio, ja siihen on virkamiehen lupia harkitessaan tukeuduttava.

. Peltoniemen mukaan kanta-arviomenetelmien kehittyminen ja sitä kautta kanta-arvion totuudenmukaisuus ovat yksi tulevaisuuden toiveita.

– Tämä pätee varsinkin näillä harvemman kannan alueilla, jotta kantaa päästään verottamaan oikein. Mitään syytä en näe siihen, että kantaa vääristeltäisiin ylisuurten lupamäärien toivossa, koska lupia myönnetään valkohäntäpeuran osalta joka tapauksessa riittävästi, haetun mukaan.

– Vastuuta on kentällä, ja monesti tämä on ollut myös metsästäjien toive, hän muistuttaa.

. "Valkohäntäpeura hieno riistalaji" Peltoniemen mielestä valkohäntäpeura on hieno riistalaji, joka myös tarjoaa eräelämyksiä laidasta laitaan, unohtamatta kulinaarisia nautintoja.

– Yleensäkin riistan ja kaiken muunkin luonnon eläimistön suhteen olen sen mielinen, että monipuolisuus on valttia, kunhan kantojen koossa vain pysytään kohtuudessa. Pohjanmaalla on aina oltu hyvinkin vastuullisia, joten näen valkohäntäpeurankin kannanhoidon täällä tulevaisuudessa toteutuvan tavoitteiden mukaisena.

Erikoistutkija Sami Aikio Luonnonvarakeskuksesta tietää, että moni on kiinnostunut valkohäntäpeuran kanta-arviosta esimerkiksi asuin- tai mökkikuntansa alueella.

– Paikallista kannan kokoa on vaikea arvioida tarkasti. Eri henkilöillä voi siten olla huomattavasti toisistaan poikkeavia arvioita asiasta. Luken puolesta ei kuitenkaan ole syytä epäillä, että kannanarviossa käytetyt tiedot olisivat tarkoituksellisesti vääristyneitä.

. Peurakannasta arviot kahteen kertaan Aikio täsmentää, että valkohäntäpeuran kanta-arviossa käytetään valkohäntäpeurajahtiin osallistuneiden seurueiden ja seurojen kauden päätteeksi tekemiä arvioita oman metsästysalueensa jäävän kannan koosta.

– Myös kuukautta ennen peuranpyyntiä päättyvän hirvijahdin päätteeksi arvioidaan valkohäntäpeurojen määrä.

. Luken kanta-arviomallissa on metsästäjien arvioiden kattavuutta kuvaava kerroin.

– Sen arvo on mallinnuksen tulos, eikä se ole tulokseen vaikuttava ennakkovalinta. Kerroin on mallissa välttämätön, sillä ilman sitä tultaisiin olettaneeksi, että metsästäjien arvioissa ei ole yli- tai aliarviota kannan todelliseen kokoon verrattuna.

. Metsäpeurakanta alttiimpi petotuhoille Peltoniemi sanoo, että epäily metsäpeuran ja valkohäntäpeuran rinnakkaiselosta ja sen ongelmista, sudet mukaan lukien, on hänelle tuttu.

– Valkohäntäpeura saa jopa kolme vasaa siinä missä metsäpeura yhden. Kun valkohäntäpeuran voimakas lisääntyminen kasvattaa alueen ravintoresurssia ja sitä kautta alueen suurpetokantaa, tällöin metsäpeurakanta heikompana lisääntyjänä kärsii.

– Itse mielelläni näkisin molemmat hienot lajit samoissa maisemissa, mutta olisin alkuun varovainen valkohäntäpeurakannan kasvattamisessa, varsinkin metsäpeuran vasomisalueilla.

Tue, 7/5

Kirjaudu sisään

Tue, 7/5

"Heinäntekojärjellä ajatellen joku luvuista heittää" – Valkohäntäpeuran ja hirven kanta-arvioiden ja saalismäärien eroavuudet herättävät kummastusta

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin