"Henkensä kaupalla saa ajaa" – Pyöräilijöiden turvallisuus pelinappulana: Näin Seinäjoki ja valtio pallottelevat asialla

Seinäjoen ja Peräseinäjoen väliseltä tieltä puuttuu edelleen kevyen liikenteen väylä reilun kahdeksan kilometrin matkalta. Koeajoimme välin ja haastattelimme sattumalta tapaamiamme pyöräilijöiltä, joiden mielipidettä kannattaa kyllä kuunnella. Heidän näkemyksensä oli helppo allekirjoittaa koeajon jälkeen.
Seinäjoen ja Peräseinäjoen väliseltä tieltä puuttuu edelleen kevyen liikenteen väylä reilun kahdeksan kilometrin matkalta. Koeajoimme välin ja haastattelimme sattumalta tapaamiamme pyöräilijöiltä, joiden mielipidettä kannattaa kyllä kuunnella. Heidän näkemyksensä oli helppo allekirjoittaa koeajon jälkeen.
Kuva: Aleksi Mäkinen
Jaa artikkeli

Haave turvallisesta ja katkeamattomasta kevyen liikenteen väylästä Seinäjoen ja Peräseinäjoen välillä on yhä lähtökuopissa. Ratkaisua ja rakentamista on odotettu ainakin vuodesta 2005 lähtien.

– Henkensä kaupalla saa ajaa, lehtimäenkyläläinen Riitta Kivimäki kiteyttää videolla.

Koeajoimme välin polkupyörällä ja kuvasimme menoa varsinkin vaaran paikoilla.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Seinäjoen ja Peräseinäjoen väliltä puuttuu edelleen kevyen liikenteen väylä noin kahdeksan kilometrin matkalta.

Tapasimme muun muassa Katriina Kujanpään tien päällä. Hän oli pitkästä aikaa uskaltautunut pyöräilemään Seinäjoelta Peräseinäjoelle ja takaisin. Hänen kommenttinsa tien vaarallisuudesta ei ollut yllättävä, mutta se oli, mihin suuntiin hänen mielestään on turvallisempi pyöräillä Seinäjoelta.

Tien turvattomuudesta puhuttaessa kävi haastattelujen lomassa selväksi, että kevyen liikenteen väylän rakentaminen tukisi myös Seinäjoelle tärkeän matkailukohteen Kalajärven kehittämistä.

Kävimme kysäisemässä ravintolapäällikkö Jani Mannilta, onko kohteessa näkynyt jo kevään ensimmäisiä pyöräilijöitä. Mannilla olikin kerrottavanaan myös omakohtaista kokemusta siitä, millaisissa tilanteissa on pidettävä sarvista kiinni ihan tosissaan.

Kyseisen välin kauhein paikka pyöräilijälle on niin sanottu maasilta, jota myöten ylitetään rautatie. Lehtimäenkylällä asuvalla Tepolla olikin enemmän kuin yksi painava sana sanottavana sillan ja tien turvattomuudesta. Teppo halusi perustellusti vastata kysymyksiimme ilman sukunimeä.

Seinäjoen kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen edustajien näkemykset kevyen liikenteen väylän kehittämiseksi olivat ristiriidassa keskenään. Lehtimäenkyläläisten aloitteetkaan eivät vaikuttaneet löytäneen aina perille.

Kaupungininsinööri Joni Ulvilan ja tienpidon suunnitteluyksikön päällikön Janne Ponsimaan näkemykset vuosikausien pattitilanteeseen alkavat videolla kohdasta 10.33.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje