Iloisia uutisia lumikaaokseen kyllästyneille – "Se olisi ihan merkittävä lämpötilapoikkeama"

Lumisen talven jälkeen Suomeen ennustetaan lämmintä kevättä. Maalis-toukokuun kattavan ennusteen mukaan lämpötilat nousevat koko maassa 1-2 astetta ajankohdalle tyypillisen keskiarvon yläpuolelle.

Ilmatieteen laitoksen meteorologin Pauli Jokisen mukaan kyse on näennäisesti vähäisestä, mutta käytännön tasolla huomattavasta muutoksesta.

– Kun katsotaan menneiltä vuosilta kevään lämpötilapoikkeamia, niin jos on ollut tosi lauhaa, ovat lämpötilapoikkeamat olleet yhden ja kahden asteen luokkaa. Kyllä 1-2 asteen nousu siis ihan merkittävä lämpötilapoikkeama on, Jokinen sanoo.

Samaan aikaan hän painottaa, että asteita tärkeämpää on keskittyä lämpötilan yleiskuvaan.

– Astelukuun en niin kiinnittäisi huomiota. Oleellisempaa on katsoa, että ollaanko lämpimämmällä vai kylmemmällä puolella. Toteutunut poikkeama voi olla selvästi suurempikin kuin 1-2 astetta.

. Ennuste ei ennusta päivittäistä säätä Toinen oleellinen seikka kevään sääennusteessa liittyy siihen, miten sitä tulkitaan. Ennusteessa huomioidaan koko kolmen kuukauden jakso, eikä se siksi kerro mitään jakson sisälle osuvien yksittäisten päivien säästä.

1-2 asteen keskimääräistä lämpimämmäksi ennustettu kevät ei siis tarkoita, että päivittäin läpi maalis-toukokuun mitataan tyypillistä korkeampia lämpötiloja. Edes lumisateet toukokuussa eivät automaattisesti romuta ennustetta.

– Vappuna voi vielä tulla lunta vaikka 20 senttiä Etelä-Suomea myöten, ja silti ennuste voi olla oikeassa. Yksittäinen kylmä jakso ei siihen vaikuta, Pauli Jokinen sanoo.

Juuri ennusteen epävarmuuden vuoksi hän arvioi sen palvelevan suuren yleisön sijaan lähinnä erikoisaloja kuten maataloutta ja energiasektoria.

– Siellä osataan ottaa epävarmuuden huomioon, jolloin ennusteista voi olla enemmän apua.

. Toteutunut poikkeama voi olla selvästi suurempikin kuin 1-2 astetta. Pauli Jokinen . Suomessa suorastaan kaoottista säätä Maalis-toukokuun sääennuste perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen laatimaan malliin. Kerran kuukaudessa päivittyvä ennuste kattaa koko maapallon, mutta sen luotettavuus on parhaimmillaan päiväntasaajan seudulla.

Siellä säiden ennustaminen on Suomeen verrattuna helpompaa, koska lämpötila pysyy melko tasaisena. Vaihtelua nähdään lähinnä rankkojen sade- ja kuivien kausien välillä. Ne taas johtuvat paljolti valtamerien suurista merivirroista kuten El Niñosta, jonka liikkeiden ennustaminen osataan tänä päivänä hyvin.

Suomessa ja muualla korkeiden leveyspiirien alueella tilanne on toinen.

– Sään kehitys on yksinkertaisesti kaoottisempaa kuin tropiikissa. Matalapaineita ja korkeapaineita tulee yksi toisensa perään. Jos suursäätila keikahtaa vähänkään toisenlaiseksi, on sillä täällä heti todella merkittäviä vaikutuksia lämpötiloihin ja sademääriin, Pauli Jokinen sanoo.

Pitkän ja keskipitkän aikavälin ennusteisiin kannattaakin hänen mukaansa suhtautua tietyllä varauksella.

– Ovat ne nopanheittoa parempia, mutta eivät tietenkään yhtä hyviä kuin esimerkiksi ennusteet seuraavan viikon säästä, Jokinen sanoo.

Mon, 5/16

Kirjaudu sisään

Mon, 5/16

Iloisia uutisia lumikaaokseen kyllästyneille – "Se olisi ihan merkittävä lämpötilapoikkeama"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin