Junaradan varteen mahtuu Ravilaakson verran koteja – Vuosia jäissä ollut asemakaavoitus tuo suunnittelupöydälle myös Korsholmanpuistikon näyttävän sillan

Uuden asuntoalueen ja sen kupeelle nousevan näyttävän maamerkin kaavoitus on nytkähtämässä Vaasassa eteenpäin usean odotusvuoden jälkeen.

Junaradan varteen Etelä-Klemettilään kaavaillaan kodin paikkaa ainakin parille tuhannelle vaasalaiselle. Määrä on suunnilleen sama kuin Ravilaakson alueella. Liikenteen sujuvoittamiseksi Korsholmanpuistikolta aiotaan rakentaa silta yli radan ja puistikon jatke aina Sairaskodinkadulle saakka.

Kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso sanoo, että Vaasan kaavoittajalla olisi ollut jo pitkään halu ja valmius aloittaa kaavoitus, mutta prosessia ei ole voitu käynnistää ilman sopimusta maanomistajan kanssa. Valtion omistamia radan varren maita hallinnoi Senaatti-kiinteistön yksin omistama tytäryhtiö Senaatin Asema-alueet Oy.

. Yhtiö on saanut vastikään valmiiksi viitesuunnitelman Etelä-Klemettilän alueesta. Kiinteistökehityspäällikkö Jukka Hämäläinen kertoo, että valtiolla on valmius sopimuksen tekoon ja kaavoituksen aloittamiseen, kun Vaasan kaavoittaja näin päättää.

– Aikataulu riippuu kaupungin kaavoituksesta. Meillä on toive, että työ lähtisi liikkeelle jostakin päästä. Vielä emme ole keskustelleet, mistä kohtaa täydennysrakentamista voitaisiin aloittaa. Alue on niin iso, ettei sitä voi kerralla kaavoittaa.

Korkealaakson mukaan sopimuksen solmiminen on ollut jo pitkään kaavoittajan toive.

– Kaupungin puolelta on ollut kovasti yritystä, joten siitä se ei ole ollut kiinni. On myönteinen uutinen, jos valtio on nyt valmis etenemään. Ilmeisesti Senaatti halusi tehdä ensin valmiiksi oman selvityksensä.

. Kaavoitus vie parisen vuotta Korkealaakso ennakoi, että kaavoitus aloitetaan Korsholmanpuistikon sillasta sekä puistikon jatkeen kortteleista.

Siltaa eli "hyppyä radan yli" on kaavailtu jo vuosia ellei vuosikymmeniä. Vuonna 2018 pidetyssä arkkitehtikilpailussa voiton vei Sweco Finland Oy:n työ Vaaka.

Kutsukilpailun voittajatyö loisi radan yli nelikaistaisen yhteyden. Kahta keskellä kulkevaa ajorataa reunustaisivat kevyen liikenteen väylät.

Vuonna 2019 kilpailun voittajan julkistuksen aikaan sillan ja siihen liittyvien infratöiden kustannuksiksi arvioitiin noin 8 miljoonaa euroa. Nykykustannuksilla summa lienee aivan toista luokkaa.

. Kilpailuvaiheen aikaan kaavoituksen ajateltiin alkavan vuonna 2019. Seuraavana vuonna oli määrä aloittaa sillan varsinainen suunnittelu.

– Silta luo uuden tärkeän yhteyden Klemettilään ja on iso asia myös Wasa stationin kannalta. Väylä hajottaa liikennettä uuteen suuntaan, jolloin kaikki eivät kulje Vaasanpuistikon ruuhkissa, sanoo Korkealaakso.

Hän ennakoi, että kaavoitus kestää parisen vuotta.

– Kesto riippuu siitä, minkälainen pala otetaan ensimmäisessä vaiheessa pöydälle. Työ vaatii useiden yksityiskohtien tarkastelua ja 3D-ratkaisuja, joten mikään läpihuutojuttu kaava ei ole. Pika-aikataululla suunnitelmat eivät valmistu.

Kaavoitusjohtaja sanoo, että työn pohjana voidaan käyttää sekä osayleiskaavaa että Senaatin viitesuunnitelmaa. Siltakaavailuja ryhdytään jalostamaan kilpailun voittajan kanssa.

. Senaatti liputtaa pysäköintitalojen puolesta Hämäläinen näkee, että osapuolilla on hyvin yhteneväinen käsitys arvoalueen käytöstä.

– Kaavoittaja on ollut mukana visiomme laadinnassa.

Senaatin viitesuunnitelmaan mahtuu niin silta kuin kaupungin radan varteen haluama tila pyöräilybaanalle. Omat metrinsä vaatii myös rata-alue.

Osayleiskaavassa valtion omistamille maille on kaavailtu asumista noin 100 000 kerrosneliömetriä. Koteja tulisi parille tuhannelle kansalaiselle. Alueen mitoitus on suunnilleen sama kuin Ravilaaksossa ja Wärtsilältä vapautuvalla Vöyrinkaupungin konepaja-alueella.

. Myllärinkadun ja Sairaskodinkadun väliselle alueelle on kaavailtu lisäksi kodin paikkaa noin tuhannelle vaasalaiselle. Alue on tällä hetkellä kaupan ja pienteollisuuden käytössä.

Hämäläinen sanoo, että yhtiön visiossa on katsottu jo kaupunkiakin tarkemmin, mitä valtion omistamalle noin 13 hehtaarin alueelle saattaisi mahtua ja miltä kokonaisuus voisi näyttää. Maaperää on myös tutkittu aiempaa tarkemmin.

– Alue alkaa Maasillalta ja jatkuu Korsholmanpuistikon kohdalta vielä saman verran etelään päin. Haluamme tuoda alueelle monipuolista asumista. Kerrostaloja on toki suunnitteilla, mutta myös pientalo- ja rivitalotyppistä asumista varsinkin alueen eteläosiin.

. Senaatin ja kaupungin suunnitelmat eroavat eniten siinä, että yhtiö liputtaa pysäköintitalojen puolesta, kun taas kaupunki ratkaisisi parkkiasian kansirakenteilla.

Hämäläinen kertoo, että yhtiön tarkoitusperä on omistamiensa maa-alueiden kaavallinen kehittäminen uuteen käyttötarkoitukseen. Omistajaksi valtio ei aio enää jäädä.

– Myymme tontit kaavoituksen aikana tai viimeistään sen jälkeen esimerkiksi rakennusliikkeille tai tonttirahastoille.

Koska maan arvo nousee kaavoituksessa, valtio maksaa kaupungille korvausta. Tämä tapahtuu Hämäläisen mukaan maanluovutusperiaatteella.

. Muutakin kuin kerrostaloja Korkealaakso korostaa, että moni yksityiskohta saa vastauksen vasta asemakaavoituksessa.

Tällainen asia on muun muassa asumisen mitoitus. Hän kertoo, että tieto Wärtsilän alueen vapautumisesta muuhun käyttöön tuli vasta aivan yleiskaavatyön loppuvaiheessa.

– Kaavoituksessa täytyy ottaa huomioon, että suunnitteilla on monta muutakin aluetta sekä tietenkin kysyntätilanne.

Iso vaikuttava tekijä on, tuleeko Vaasaan akkualan toimijoita vai ei.

. Korkealaakson mukaan pohdittavia asioita on myös millaisia koteja mihinkin halutaan.

– Vaasaan on tekeillä ja tulossa paljon kerrostalovarantoa, joten meidän täytyy huolehtia, että tarjolla on muunlaistakin asumista.

Tarkennettavia asioita ovat myös muun muassa pysäköinti ja maaperä. Alueella on todettu saastuneita maa-alueita, jotka täytyy puhdistaa.

. Yksi rakennus jää kadun alle Nykykaavassakin Korsholmanpuistikon silta on jo olemassa, mutta uuteen kaavaan sen paikka kääntyy hieman viuhkamaisesti etelään ja yhteys jatkuu muuttuneiden suunnitelmien mukaisesti Sairaskodinkadulle.

– Minimissään kaavan ensimmäiseen vaiheeseen tulee alueet sillan ja Korsholmanpuistikon jatkeen kohdalta. Nykysuunnitelmien mukaan kadun tieltä joudutaan purkamaan vain yksi rakennus. Muilla tonteilla päästään sisäisillä järjestelyillä.

. Sairaskodinkadun varressa tontit säilyvät pisimpään muussa kuin asuinkäytössä. Päivi Korkealaakso . Kaupunginhallitus hyväksyi vastikään pidennyksiä Myllärinkadun teollisuusalueen vuokrasopimuksiin. Valtaosalla tonteista sopimus jatkuu vuoteen 2042 saakka ja parilla jatkeen lähelle jäävällä tontilla kymmenen vuotta lyhyemmän ajan. Kadun alle jäävälle tontille ei tehdä enää pitkäaikaisia sopimuksia.

– Sairaskodinkadun varressa tontit säilyvät pisimpään muussa kuin asuinkäytössä ja ensimmäisenä rakennetaan radan varteen. Väliin jäävän tilan kohtalo ratkeaa myöhemmin. On tärkeää, että myös työpaikkatoimintoja pidetään mahdollisena ja kaupoillekin riittää tilaa.

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Junaradan varteen mahtuu Ravilaakson verran koteja – Vuosia jäissä ollut asemakaavoitus tuo suunnittelupöydälle myös Korsholmanpuistikon näyttävän sillan

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Junaradan varteen mahtuu Ravilaakson verran koteja – Vuosia jäissä ollut asemakaavoitus tuo suunnittelupöydälle myös Korsholmanpuistikon näyttävän sillan

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje