Korjaussuman purku vie nykytahdilla sata vuotta – Pohjalaisteillä on jo 22 erittäin huonokuntoista siltaa

"Silta on jo niin huono, että se on välttämättä korjattava. Vaurioita on niin paljon, että pelkästään niiden kirjaaminen on työlästä. Silta on täydellisen peruskorjauksen tai jopa uusimisen tarpeessa."

Näin karu on Suomen siltoja ylläpitävien viranomaisten luonnehdinta neliportaisen siltaluokituksen hännänhuipuista eli erittäin huonokuntoisista silloista.

Tällaiset parhaat päivänsä nähneet sillat eivät suinkaan ole Suomessa nykyään harvinaisuuksia. Yksin Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen alueella eli kolmessa pohjalaismaakunnassa niitä oli viime vuoden lopun tilaston mukaan 22.

Huonokuntoisia siltoja Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla oli 77. Tähän kategoriaan luokitellaan sillat, joissa on "useita selvästi havaittavia korjausta vaativia vaurioita. Erikoistarkastuksen tarve on ilmeinen. Laitettava korjausohjelmaan."

. Kuusi vuotta aiemmin erittäin huonokuntoisia siltoja tilastoitiin samalla alueella 14. Huonokuntoisia siltoja oli 45 vuonna 2015.

Tienpidon suunnitteluyksikön päällikkö Janne Ponsimaa Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta luonnehtii lukuja huolestuttaviksi.

– Kun huonokuntoisten siltojen määrä nousee kuudessa vuodessa lähes 70 prosenttia, ei kehitys ole tietenkään hyvää. Jonain päivänä tilanne tulee silmille. Korjaukset on pakko tehdä. Valitettavasti urakat maksavat silloin aika paljon enemmän kuin nykyään.

. Vain yksi selittävä tekijä Ponsimaa sanoo, että tilannetta selittää yksi asia eli raha tai siis sen puute. Hän kertoo, että siltojen korjaamiseen käytettävät eurot ovat sentään pysyneet jo vuosia samalla tasolla. Tienpitäjä on ottanut siltä vaaditut säästöt teiden päällystämisestä , johon on oma määräraha.

– Siltojen korjaamiseen on meidän alueellamme noin viiden miljoonan euron vuosittainen potti. Lisäksi tämän päälle on yksi tai kaksi isoa ja hieman kalliimpaa hanketta sekä muutamia pieniä ylläpitourakoita.

. Ponsimaa laskeskelee, että korjattavaksi voidaan ottaa vuosittain toistakymmentä siltaa. Etelä-Pohjanmaan elyn alueella siltoja on 1398.

– Onhan se vähän, että vain noin sadasosa eli yksi prosentti silloista on työn alla. Jonon purkaminen kestää tällä vauhdilla sata vuotta. Nykystandardien mukaiset sillat saattavat kestää pienillä korjaustoimilla niinkin pitkään, mutta aiemmin tehdyt sillat vaativat paljon nopeammin peruskorjausta. Nykyrahoituksella huonokuntoisten siltojen määrä jatkaa kasvuaan. Mielestäni yhteiskunnan kannattaisi pitää omaisuudestaan nykyistä parempaa huolta.

. Rakentaminen on kallistunut roimasti Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen investointipäällikkö Ari Perttu lisää rahan rinnalle korjaussumaa selittäväksi tekijäksi siltojen ikäjakauman.

– Monet silloistamme on rakennettu samaan aikaan eli ne ovat tulleet yhdessä ryppäässä peruskorjausikään.

Tällä hetkellä korjaukseen päätyvät sillat on tehty 1950-1980-lukujen aikana. Ensin korjataan pääteiden sillat, mutta valtaosa kohteista sijaitsee vähäliikenteisemmillä teillä.

Perttu havainnollistaa rahakysymystä ajankohtaisella tilastolla.

– Maanrakennuksen kustannukset ovat nousseet vuoden aikana 18 prosenttia ja päällystämisen hinta peräti 33 prosenttia.

– Kustannukset ovat nousseet ilman Ukrainan sotaakin. Samalla rahalla saa aiempaa vähemmän, lisää Ponsimaa.

. Kaksikko listaa siltoja rapauttaviksi tekijöiksi niiden iän lisäksi veden, tiesuolan, liikenteen, sään ja kunnossapidon.

– On tärkeää, että päällyste on kunnossa ja vesi pääsee pois sillan rakenteista. Betonirakenteisissa silloissa on samantyyppiset vesieristeet kuin talojen märkätiloissa. Kun pintarakenteet rikkoutuvat, pääsee vesi ja suola rakenteisiin, jolloin betoni alkaa rapautua ja lopulta myös teräs ruostua, kertoo Ponsimaa.

Putkisiltoja rapauttaa puolestaan ruoste ja puukantisiin siltoihin saattaa ilmestyä lahovaurioita.

. Sillat tarkastetaan viiden vuoden välein Ponsimaan ja Pertun mukaan hyvää tilanteessa on se, että tienpitäjällä on hyvin tarkka tieto siltojen tilasta eli kunkin yksilön vaurioiden määrästä ja laadusta. Jokaiselle sillalle tehdään yleistarkastus viiden vuoden välein.

Sillan saamat vauriopisteet kirjataan siltarekisteriin, jonka avulla voidaan seuraavassa tarkastuksessa huomata tilanteen kehitys.

Kun vaurioita on kylliksi, edessä on "pintaa syvemmälle" menevä erityistarkastus ja mahdollinen siirto alempaan kuntoluokkaan. Elyt tekevät kiinteää yhteistyötä Väyläviraston kanssa.

. Pohjalaismaakunnissa on huonokuntoisia siltoja selvästi enemmän rannikolla kuin sisämaassa. Erittäin huonokuntoisia siltoja on muun muassa Isojoella, Kauhajoella, Kurikassa, Isossakyrössä, Seinäjoella, Kauhavalla sekä Vaasan seudulla.

Aivan varmaa selitystä jakaumalle Ponsimaa ei osaa antaa, mutta hän epäilee syyksi rannikon vaihtelevaa säätä.

– Rannikolla lämpötila sahaa talvisin enemmän nollan molemmin puolin kuin sisämaassa.

. Painorajoitukset pidentävät siltojen ikää Kun vaurioita on tietty määrä, tienpitäjät määräävät sillalle painorajoituksia. Kuormien pieneneminen antaa sillalle lisää käyttöikää, kun vauriot eivät pahene ainakaan siihenastista tahtia.

Taustalla on myös liikenneturvallisuuden takaaminen.

Perttu kertoo, että joskus sillan käyttäjien on vaikea sulattaa kiertolenkkiä tietäviä ratkaisuja.

– Ihmiset ihmettelevät, että onhan silta kestänyt tähänkin saakka. Painorajoituksia ei aseteta kevyin perustein, vaan perustellusta syystä. Jos esimerkiksi teräsrakenne on ruostunut, mitoitamme, paljonko olemassa oleva rakenne kantaa. Maallikolle rajoitukset saattavat joskus tuntua alhaisilta, mutta menemme aina turvallisuus edellä.

. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan elyllä on vain yksi iso urakka eli Hundholmenin silta Närpiössä. Tuore kahdeksan tonnin painorajoitus on asetettu puolestaan Päntäneen kivisillalle Kurikassa.

Ponsimaan huolta lisää se, että päätieverkolla "on tulossa kypsäksi" kaksi siltaa, joita ei pystytä uusimaan ilman tierakentamista.

– Kokkolan lähellä sijaitseva silta ja Pitkämön silta Kurikassa ovat paikoissa, joissa ei siltatyömaata pysty väistämään kiertotietä. On pakko rakentaa uusi tielinjaus ja uusi silta vanhan viereen ennen sen purkamista. Näissä tapauksissa kustannukset nousevat helposti viiteen miljoonaan euroon.

Thu, 7/7

Kirjaudu sisään

Thu, 7/7

Korjaussuman purku vie nykytahdilla sata vuotta – Pohjalaisteillä on jo 22 erittäin huonokuntoista siltaa

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin