Kuljetusala esittää uutta ministeriä – Tuoreesta tielinjauksesta yllättäviä seurauksia

– Oletko jo ajanut marraskuun lopussa avautunutta Kolmostien Hämeenkyrön ohitusta, kysyy Kuljetus- ja logistiikka-alan SKAL-järjestön toimitusjohtaja Anssi Kujala ilmeisen innostuneena.

Innostus johtuu paitsi tieremontin aiheuttamasta matka-ajan nopeutumisesta niin myös sen tuomista vähennyksistä polttoaineisiin ja päästöihin.

Polttoaineen kulutus pienenee sillä kohdin nyt lähes neljänneksellä.

– Ohikulkutie vähentää Hämeenkyrön nykyisillä raskaan liikenteen määrillä polttoainekulutusta jopa noin 250 000 litraa, mikä on vuodessa 650 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä, Kujala kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yksikköarvoihin nojaavista luvuista.

. Suomi jää Ruotsin jälkeen tierahoissa Yksi pääsky eli yksi kunnostettu tieosuus ei kuitenkaan tuo kesää tässäkään kohdin.

Kuljetusalan edusmies kaivaa repustaan vertailun länsinaapuriimme Ruotsiin.

Kun kruunut muutetaan euroiksi käy ilmi, että Ruotsi käytti viime vuonna tieinvestointeihin noin 1360 miljoonaa, kun Suomi jäi 280 miljoonaan.

Perustienpitoon Ruotsi ohjasi viime vuonna noin 1440 miljoonaa euroa. Suomi tyytyi lähes puolet vähempään eli noin 770 miljoonaan.

– Suomessa käytetään teihin rahaa asukasta kohden 70 prosenttia siitä mitä Ruotsissa.

Teiden päällystämisen minimitaso Suomessa olisi Väyläviraston laskelmien mukaan 4000 kilometriä vuodessa.

– Tänä vuonna pääsimme 2300 päällystettyyn kilometriin ja ensi vuonna määrärahat uhkaavat riittää vain 1500 kilometriin.

. Ruuat kulkevat kumipyörillä Kujala ei halua laittaa raide- ja tieliikennettä vastakkain, mutta muistuttaa, että tiekuljetusten prosentuaalinen osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana edelleen lisääntynyt vajaasta 70 prosentista 75 prosenttiin.

Esimerkiksi joulun ja vuodenvaihteen pyhien elintarvikekuljetukset pohjalaismaakunnista muualle Suomeen liikkuvat lähes kokonaan kumipyörillä.

– Tienpitoon tarvitaan lisää rahaa nopeasti.

SKAL esittää ensi vuoden hallitusneuvotteluihin muutakin.

– Suomi tarvitsee erillisen liikenne- ja logistiikkaministerin, joka keskittyy liikenteeseen, infran kuntoon ja kuljetustoimialan toimintaedellytyksiin sekä puolustaa suomalaisen logistiikan kilpailukykyä kotimaassa ja EU:ssa, Kujala perustelee.

Tällä hetkellä liikenneministerin pesti on yhdistetty viestintäasioihin, jotka ovat Kujalan mukaan korostuneet salkussa.

. Olisi myrkkyä koko alalle Polttoaineiden jakeluvelvoitteen tavoitteena on edistää uusiutuvien polttoaineiden käyttöä liikenteessä ja vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta.

Marinin hallitus on alentanut velvoitetta nyt loppuvuodeksi ja ensi vuodeksi, mutta vuonna 2024 velvoitteen on määrä nousta kertaheitolla 13,5 prosentista 28 prosenttiin.

Pelkona on, että polttoaineiden pumppuhinnat voivat tuolloin pahimmillaan yön yli pompata jopa 25 senttiä litralta.

Tämä olisi myrkkyä koko kuljetusalalle, sillä se tarkoittaisi raskaimmassa kalustossa yhtä autoa kohden noin 25 000 euron lisäkuluja vuodessa.

– Jakeluvelvoite on sinänsä hyvä päästövähennyskeino, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Suomessa olisi hyvä tässäkin katsoa, mitä lännessä tehdään. Ruotsissa, jossa EU-maista vain siellä on Suomea korkeampi jakeluvelvoite, aikoo pudottaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen EU:n minimitasolle.

Kujala korostaa, että entistä päästöttömämpää liikennettä pitää totta kai tavoitella, ja juuri sen takia tiestön kuntoon on kiinnitettävä entistä parempaa huomiota.

Realismia on kuitenkin, ettei raskas liikenne sähköisty samaa tahtia henkilöautoliikenteen kanssa. Biokaasu olisi toimiva vaihtoehto Suomessa, mutta se on ollut vastatuulessa EU:ssa.

SKAL julkaisee oman raskaan liikenteen käyttövoimasiirtymän tilannekuvan tammikuussa.

. Liian kova vähennystavoite Kuljetusalan nokkamies sanoo, että Suomen aikataulu hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä eli paljon ennen EU:n vuotta 2050 on liian nopea.

– Suomihan on vähän niin kuin saari täällä kaukana monista muista maista. Siinä käy niin, että ammumme itseämme jalkaan eli että tuotanto karkaa täältä maihin, joissa tavoitteet ovat löysemmät, Kujala arvioi.

Hän perää nykyistä monipuolisempaa yhteiskunnallista keskustelua, joissa puntaroidaan ilmastotoimien etuja ja haittoja.

– Jos kertojiksi valitaan aina vain heitä, joille ilmastonmuutoskeskustelu luo uusia mahdollisuuksia, se menee politiikan puolelle.

. Paikkaspekulaatiot tympivät Isokyröläislähtöisen Anssi Kujalan työhistoriasta löytyy monia rupeamia kokoomuksen leivissä eri tehtävissä.

Hän oli viimeksi Juha Sipilän hallituksessa kokoomuksen ykkösavustajana eli ministeriryhmän valtiosihteerinä.

Kujala tuntee kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon jo vuosikymmenten ajalta. Kun puolue näyttää nyt mielipidetiedustelujen perusteella seuraavalta pääministeripuolueelta, ei voi olla kysymättä, kutsuuko politiikka miestä taas ensi keväänä.

Viime vuoden marraskuussa Kuljetusalan toimitusjohtajaksi Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan paikalta siirtynyt Kujala on ylipäätään tympääntynyt spekulaatioihin siitä, kuka millekin paikalle pyrkii ja kuka minkäkin pestin saa.

Omalta osaltaan hän kertoo olevansa sitoutunut ja motivoitunut nykyiseen tehtäväänsä.

– En ole tullut tähän vain puolentoista vuoden keikalle.

Kirjaudu sisään

Kuljetusala esittää uutta ministeriä – Tuoreesta tielinjauksesta yllättäviä seurauksia

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Kuljetusala esittää uutta ministeriä – Tuoreesta tielinjauksesta yllättäviä seurauksia

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje