Lappajärveläinen metsäpeura Pertti vahvistaa geeniperimää Korkeasaaressa – Takana on pitkä matka, mutta nyt oma lauma on löytynyt

Helmikuussa 2019 Lappajärvellä valmistauduttiin metsäpeurojen kiinniottoon. Metsähallituksen Metsäpeura Life -suojeluhankkeen tavoitteena oli ottaa kiinni metsäpeurahirvas, parhaassa tapauksessa parikin.

. Ajankohta keväällä oli operaatiolle myöhäinen. Osa metsäpeuroista oli ehkä lauhan sään vuoksi jo lähtenyt siirtymään pois alueelta, jolla ne viettivät talvea.

Peuranetsijöitä kuitenkin onnisti. Nukutettua saatiin kaksi metsäpeuraa. Kiinnioton jälkeen eläimistä toinen kuljetettiin Lauhanvuoren kansallispuiston totutustarhaan ja toinen Seitsemisen kansallispuistoon.

Lauhanvuoressa metsäpeurat totuttelivat uuteen laumaansa ja ehtivätpä ne lisääntyäkin. Edessä oli kuitenkin vielä lisää muuttoja.

. Lauhanvuoreen siirretty metsäpeura kuljetettiin Ähtärin eläinpuistoon alkuvuodesta 2021 vahvistamaan siellä olevan metsäpeuralauman geeniperimää.

Lopulta Ähtärikään ei ollut Peraksi nimetyn eläimen lopullinen määränpää, vaan helmikuun alussa 2023 oli edessä siirto Korkeasaaren eläintarhaan.

Nyt sen tehtävä on olla omalta osaltaan vahvistamassa eläintarhoissa sijaitsevien metsäpeurojen geneettistä monimuotoisuutta.

. Pera, tai Pertti, joksi sen nimi Korkeasaaressa vaihtui, on lajikoordinaattori Hanna-Maija Lahtisen mukaan sopeutunut hyvin uuteen laumaansa.

– Aluksi sitä vähän höykytettiin, mutta viikossa se jo otettiin osaksi laumaa.

Lappajärveltä tullut metsäpeura on Korkeasaaren metsäpeuroista ainoa, joka on syntynyt luonnossa, muut ovat eläintarhakantaa. Lahtisen mukaan eläimen tulo Korkeasaareen on tärkeää geeniperimän monimuotoisuuden vuoksi.

Metsäpeura siirrettiin eläintarhasta toiseen juuri helmikuussa paristakin syystä. Se oli ehtinyt loppuvuodesta tiputtaa sarvensa, mikä teki matkasta turvallisemman.

– Ja nyt se ehtii tutustua uuteen laumaansa hyvin ennen syksyn kiima-, eli rykimäkautta, Lahtinen toteaa.

. Metsäpeurat takaisin eteläiselle Suomenselälle Vuonna 2016 alkaneen ja syyskuussa 2023 päättyvän Metsäpeura Life -hankeen tavoitteena on ollut kannan vahvistaminen ja metsäpeuran palauttaminen lajin alkuperäiselle esiintymisalueelle eteläiselle Suomenselälle.

Projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohjan mukaan tavoitteeseen on päästy.

– Hankkeen aikana Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen totutustarhoista on vapautettu 81 metsäpeuraa. Osa eläimistä on eläinpuistoissa syntyneitä, mutta pääosa on totutustarhoissa syntyneitä. Hankkeen aikana totutustarhoissa syntyi 56 vasaa, joista 51 osa selviytyi vapauttamiseen asti.

. Hankkeen aikana luonnosta otetut kaksi vaadinta palautettiin myös luontoon. Viimeiset eläimet vapautettiin luontoon kesällä 2022. Kuusi kiinniotettua hirvasta sen sijaan sijoitettiin eläintarhoihin.

– Kaksi niistä on hankeen aikana menehtynyt, mutta neljä jatkaa edelleen siitostehtävissä eläinpuistoissa, Mykrä-Pohja kertoo.

Suuri osa hankkeen aikana vapautetuista metsäpeuroista on pysynyt melko lähellä kansallispuistoja. Poikkeuksiakin on.

– Kahdeksan Lauhanvuoresta joulun aikoihin lähtenyttä on viihtynyt talven melko lähellä Kankaanpäätä.

. Ihmisten tietoisuus metsäpeurasta on lisääntynyt. Enää poroa muistuttavaa eläintä ei ihmetellä eteläisessäkään Suomessa. . Metsäpeura Life -hanke päättyy tänä vuonna, mutta jatkohanketta suunnitellaan jo. Jos rahoitus saadaan, alkaa uusi hanke vuoden 2025 alussa.

– Esimerkiksi poronhoitoalueen rajalla on paljon työtä, jotta metsäpeuran ja poron risteytyminen saadaan estettyä, Mykrä-Pohja toteaa.

Risteäminen on molemmille lajeille huono asia. Puolikesyn poron perimä huonontaisi metsäpeuran geeniperimää ja porolaumassa metsäpeuran perimä aiheuttaisi hankalammin käsiteltäviä poroja.

– Ne ovat saman lajin alalajeja, poro on kesytetty tunturipeurasta, joita elää edelleen Norjassa. Sekoittuminen ei tee hyvää kummallekaan lajille.

. Mykrä-Pohjan mukana hanke on onnistunut metsäpeurakannan vahvistamisen lisäksi myös muissa asioissa.

– Ihmisten tietoisuus metsäpeurasta on lisääntynyt. Enää poroa muistuttavaa eläintä ei ihmetellä ainakaan niin paljon kuin ennen eteläisessäkään Suomessa.

. Sukupuutosta silmälläpidettäväksi Metsäpeura oli pitkään tärkeä riistaeläin Suomen luonnossa. Suomen alueelle se levisi jo jääkauden jälkeen. Satakunta vuotta sitten metsäpeurat metsästettiin sukupuuttoon, kunnes kanta alkoi kasvaa uudelleen sotien jälkeen leviämällä idästä.

Tällä hetkellä Suomessa on metsäpeuroja Kainuussa ja Suomenselällä, jonne metsäpeura palasi 1980-luvun taitteessa Metsästäjäin Keskusjärjestön, Metsähallituksen ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahaston, yhteisessä hankkeessa. Silloin metsäpeuroja siirrettiin alueelle Kainuusta.

Tällä hetkellä Kainuussa on noin 850 metsäpeuraa ja Suomenselällä noin 2000. Metsäpeuran uhanalaisuusluokitus on silmälläpidettävä.

Kirjaudu sisään

Lappajärveläinen metsäpeura Pertti vahvistaa geeniperimää Korkeasaaressa – Takana on pitkä matka, mutta nyt oma lauma on löytynyt

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje