Myyräkuumeen oireiden vuoksi joudutaan vuosittain sairaalahoitoon – Asiantuntija: "Kun metsämyyrä saa kerran infektion, se levittää sitä lopun ikäänsä"

Myyräkuume tapaukset lisääntyvät erityisesti Etelä-Pohjanmaalla.

Metsäeläintieteiden emeritusprofessori Heikki Henttonen arvioi tapausten olevan vähäisempiä rannikolla metsien määrän vuoksi. Tämä näkyy myös tilastoissa.

Pohjanmaan hyvinvointialueella tapauksia on todettu vuoden 2022 aikana tähän mennessä 11. Vuonna 2021 tapauksia rekisteröitiin 27.

THL:n rekisterin mukaan Pohjanmaalla on vuoden 1995 jälkeen todettu yhteensä reilu 1100 tapausta.

. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vastaava luku on vajaa 1800.

. – Viime vuonna tartunnoissa oli tosin huomattava piikki, kun tapauksia todettiin 87. Tänä vuonna tapauksia on tullut jo 46, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Elina Kärnä kertoo.

Tämän vuoden tilanteessa on huomattava, että suurin osa tapauksista todetaan loppuvuoden puolella. Suurin tartuntarypäs vuoden 2022 saattaa siis olla vielä edessä.

. Kärnän mukaan EPSHP:n alueella ei ole tilastoitu myyräkuumeeseen liittyviä kuolemia vuosiin.

Henttosen mukaan virukseen kuolee harvoin, mutta vakavaan virukseen sairastuminen voi olla perinnöllistä. Henttonen muistelee joidenkin tilastojen mukaan kuolemantapauksia olleen 30–40 vuoden 1995 jälkeen.

Usein vasta-ainetestillä todettavat myyräkuumetapaukset sairastetaan kotona, mutta joskus myös sairaalahoito on tarpeen.

– Joskus tauti saattaa vaatia jopa dialyysihoitoa. Valtakunnallisesti dialyysiin joutuu 1–5 prosenttia sairastuneista, Kärnä täsmentää.

. Kärnän mukaan myyräkuume saattaa kuormittaa sairaalahoitoa paljon, jos tapauksia on paljon.

– Myyräkuumetta esiintyy ja sairaalahoitoon joutuvia on vuosittain Etelä-Pohjanmaalla. Yksittäisiä tapauksia on myös, joissa joudutaan teholle tai dialyysiin, mutta tämä on harvinaisempaa.

. Kärnä lisää, ettei myyräkuumeeseen ole tiettyä hoitoa, vaan tautia hoidetaan sairastuneen oirekuvan perusteella.

– Tärkeää on muistaa, että tulehduskipulääkkeitä tulisi välttää, sillä ne voivat vaikuttaa munuaisten toimintaan heikentävästi.

. Juuret Puumalassa Vuonna 1979 Suomessa Puumalasta löydetty Puumala-virus tunnetaan kansanomaisemmin aiheuttamansa taudin mukaan myyräkuumeena.

– Virus on hyvin yleinen metsämyyrillä. Kun metsämyyrä saa kerran infektion, se levittää sitä myös lopun ikäänsä, Henttonen kertoo.

. Myyräkuumeen esiintyvyyteen vaikuttaa erityisesti myyräkanta.

Henttosen mukaan aiemmin vaihtelussa nähtiin kolmen vuoden välisiä kannanvaihteluita. 2000-luvulla selvät huiput myyräkuumetapauksissa nähtiinkin vuosina 2002 ja 2005 sekä 2008, jolloin saavutettiin isoin vuosikohtainen tartuntamäärä koko Suomessa.

Nykyään myyrien kannanvaihtelu on vähäisempää, joka myös heijastaa tapausten tasaisempaan esiintymiseen vuosittain.

. Pahin epidemia aika ajoittuu Henttosen mukaan usein marras-tammikuulle. Itse tartunnat saadaan loka-joulukuussa, mutta pitkän itämisajan vuoksi tauti puhkeaa vasta jopa kuukautta myöhemmin.

. – Vain noin yksi viidestä infektion saaneista saa näkyvän tartunnan tai se on niin lievä, ettei sitä tunnisteta myyräkuumeeksi. Infektio on siis hyvin yleinen ja on arvioitu, että yli 10 prosentilla suomalaisista on myyräkuumeen vasta-aineet. Jos todettujen tapausten määrän kertoo viidellä, pääsee lähemmäksi totuutta.

Tapauksia on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisterin mukaan todettu vuoden 1995 jälkeen noin 45 500. Tämän laskukaavan perusteella todellinen määrä olisi jopa yli 210 000.

Vaikeaan tunnistettavuuteen vaikuttaa se, että usein lievemmissä tapauksissa oireina ovat perinteinen kuume ja päänsärky.

. Henttosen mukaan tartunta saadaan usein puuliiteristä tai muista ulkorakennuksista, joista saattaa löytyä metsämyyrän ulosteita.

Metsämyyrä erittää virusta ulosteissaan, ja tartunnan saa useimmiten hengitysteitse virusten saastuttaman pölyn vuoksi.

– Puuliitereitä ei kannata tämän takia siivota loppusyksystä, vaan mieluummin alkukesällä.

Henttonen myös muistuttaa, ettei papanoita tulisi ikinä imuroida.

– Kannattaa ottaa vaikka märkä rätti, johon on laitettu desinfioivaa ainetta. Myös kasvomaski voi suojata jonkin verran tartunnalta.

. Ilkka-Pohjalaisen toimitus ei tavoittanut Pohjanmaan hyvinvointialuetta kertomaan tarkempia tilastoja myyräkuumeen vuoksi sairaalahoitoon joutuneista.

. Fakta: Myyräkuume

Virusta levittävät punaruskeaturkkiset metsämyyrät.

Suurin osa tapauksista todetaan loppusyksyllä ja alkutalvesta, mutta tautiin voi sairastua ympäri vuoden.

Esiintyvyys riippuu metsämyyrien runsaudesta.

Ei voi tarttua ihmisestä ihmiseen tai äidistä sikiöön.

Sairastua voi, kun on ollut suorassa kontaktissa metsämyyrän eritteillä saastuneeseen pölyyn.

Tartunta saadaan usein asuntojen ulkovarastoista.

Taudin itämisaika on 2–6 viikkoa.

Kerran sairastettu tauti antaa elinikäisen immuniteetin.

Tartunnan saanut voi kärsiä kovasta kuumeesta, päänsärystä, pahoinvoinnista ja melko usein selkäkivuista.

Lähde: Heikki Henttonen

. Juttua päivitetty 12.7. kello 12.49: Lisätty tieto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoidon piiriin joutuneista.

Kirjaudu sisään

Myyräkuumeen oireiden vuoksi joudutaan vuosittain sairaalahoitoon – Asiantuntija: "Kun metsämyyrä saa kerran infektion, se levittää sitä lopun ikäänsä"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje