Nyt vietetään outoa jäätalvea! Näkymä Raippaluodon sillalta ennakoi jäiden heikkenemistä

– Nyt on huono jäätalvi, Michael Nordlund toteaa.

Hän toimii Ilmatieteen laitoksen jäähavaitsijana Vaasan seudulla.

. Huono jäätalvi ei tarkoita, ettei jäätä olisi laisinkaan. Jäällä näkyy kalastajilta jääneiden herkkupalojen perässä tulleita merikotkia ja jopa henkilöautokin.

– Jäätä on vähemmän kuin yleensä ja se on pehmeämpää. Tässäkin tapaa olla ainakin 50 cm, Nordlund kertoo ja mittaa Norra Vallgrundin sataman lähettyviltä merijään paksuudeksi 40 cm.

Kohvajään osuus oli 6–7 cm.

Mittauspaikka on suojainen eikä vesi ole syvää. Sellaisessa paikassa jäätä pääsee syntymään erityisen hyvin.

. Toisin on Nordlundin virallisessa mittauspaikassa Vallgrundin merivartioston lähellä. Sieltä pääsi vesitse liikkeelle vielä muutama viikko sitten. Nyt jäätä on reilu 15 cm.

– Jää mitataan virallisessa paikassa kerran viikossa. Lisäksi käyn satunnaisesti eri paikoissa. Havainnot raportoin sähköisesti Ilmatieteen laitokselle. Täällä satamassa kävin edellisen kerran joulukuun lopulla. Silloin jäätä oli 20 cm.

. Kokemus tuo tietoa Nordlund aloitti jäänmittaamisen vuonna 2005 palvellessaan merivartiostossa.

– Mittauspisteellä mitataan ensin lumensyvyys. Jäähän tehdään reikä joko kairalla tai tuuralla. Jäänpaksuus mitataan mittatikulla. Lopuksi arvioidaan teräs- ja kohvajään osuus.

. Nordlund asuu saaristossa ja liikkuu jäällä monin eri tavoin. Siltikään hän ei pidä itseään parhaana asiantuntijana, mitä tulee seudun jäätilanteeseen.

– Kokeneet kalastajat tietävät parhaiten. Jos jokin askarruttaa jäätilanteessa, soitan heille.

. Virtapaikat ovat jäällä kulkijan vaaranpaikkoja. Kannattaa ottaa selvää, missä niitä on. Nordlundilla on neuvo virtapaikkoihin liittyen.

– Kun Suomen suurimmassa virtapaikassa, Raippaluodon sillalla, alkaa näkyä sulaa, voi olettaa muidenkin virtapaikkojen olevan pian auki.

. Muista turvallisuus Kuluva jäätalvi ei ole näkynyt merivartiostolle kasvaneena tehtävämääränä.

– Mitä tietoomme on tullut, niin muutamia moottorikelkkoja on mennyt jään läpi. Se on varsin tavallinen määrä, merivartiomestari Janne Björklund Vallgrundin merivartioasemalta kertoo.

. Kauniit kevättalven kelit ja hiihtoloma ovat lisänneet liikennettä meren jäällä. Vaasan edustalla liikutaan kävellen, hiihtäen, erilaisin kelkoin ja mopoillakin.

– Autojakin näkyy. Ne ovat iso huoli. Itse en lähtisi autolla jäälle.

. Björklund kokee, että Vaasan edustalla voi vielä liikkua jäällä, kunhan ottaa turvallisuuden huomioon. Toinen huomioitava seikka on, että jäänpaksuuden vaihtelut voivat olla lyhyelläkin matkalla poikkeuksellisen suuria.

– Kannattaa ottaa jäästä selvää muilta kulkijoilta ja ottaa mukaan naskalit sekä heittoliina. Seurassa on turvallisempaa kuin yksin ja kännykkä kannattaa laittaa vesitiiviiseen pussiin, kuten varavaatteetkin.

. Toimiva matkapuhelin voi olla merivartiomestarin mukaan pelastus, jos henkilö putoaa jäihin. Näin kävi, kun kaksi moottorikelkkailijaa vajosi Mustasaaressa jäihin edeltävänä viikonloppuna.

– Puhelut eivät enää kulkeneet kumpaankaan suuntaan, mutta tekstiviestit kulkivat. Ne olivat pelastus.

. Outo ja epävarma jäätalvi Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio kutsuu kuluvaa jäätalvea oudoksi ja epävarmaksi.

– Eihän jäätä tahdo tulla ja jos tulee, se menee pois. Ennustuksetkin vaihtelevat harva se päivä.

. Pohjanmaan rannikko on Vainion mukaan omanlaistaan seutua. Etelämpänä on oltu selkeämmin plussalla ja pohjoisempana pakkasella. Lisäksi seudulla on maaston ominaispiirteiden vuoksi paljon enemmän kiintojäätä kuin muualla rannikolla.

– Vaasan seudulla on matalaa, jolloin vesi jäähtyy nopeammin. Siellä on myös saaria, kiviä ja karikoita, joihin jää voi kiinnittyä. Jääkarttoja katsottaessa pitää kuitenkin muistaa, että kiintojäässäkin voi olla reikiä tai railoja.

. Jäätalvet eivät ole entisellään, ja Merenkurkku on uudella raja-alueella.

– Viime vuosituhannella Selkämeri sai talvisin ainakin jonkinlaisen jääpeitteen. Nyt jäätä on vain sisälahdissa. Ilmastonmuutos näkyy myös siinä, että läntinen Suomenlahti pysyy aika hyvin auki, Vainio toteaa.

. Lappajärvellä on pitkä mittaushistoria Järvien jäätilanteen seuranta on Suomen ympäristökeskuksen vastuulla. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueelta yksi järvi on mukana valtakunnallisessa hydrologisessa seurannassa.

– Lappajärvellä on seurattu jäänpaksuutta samassa paikassa vuodesta 1961. Se on vaikuttavan pitkä seurantasarja, hydrologi Merja Pulkkanen Suomen ympäristökeskukselta kertoo.

. Viimeisin mittaustulos kertoo Lappajärven jäänpaksuudeksi Halkosaaren mittauspaikalla 46 cm. Pulkkasen mukaan siitä on teräsjäätä 32 cm ja loput kohvajäätä.

– Kokonaispaksuus vastaa aika hyvin ajankohdan keskiarvoa. Jäänpaksuus ei kuitenkaan ole vahvistunut helmikuun alun jälkeen, vaikka talven maksimipaksuudet mitataan yleensä vasta maaliskuussa.

. Järvien jääpeite on kokonaisuutta ajatellen tavanomaista ohuempi. Kohvajäätä on tavallista enemmän. Se on seurausta jäätymisvaiheen lumisateista.

– Myös jääpeitteen suuret paikalliset vaihtelut ovat osin seurausta lumisateista. Jäänpaksuus voi vaihdella samassa vesistössä suuresti, Pulkkanen sanoo.

Kirjaudu sisään

Nyt vietetään outoa jäätalvea! Näkymä Raippaluodon sillalta ennakoi jäiden heikkenemistä

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje