Pitääkö keskustassa aina maksaa pysäköinnistä? Asiantuntijan ehdottamat luovat ratkaisut esillä Vaasassa ja Seinäjoella

Saman ongelman kanssa painitaan lähes jokaisessa Suomen kaupungissa. Keskustat näivettyvät, kun liike toisensa jälkeen laittaa ovet säppiin tai muuttaa laitakaupungin kauppakeskukseen.

Kivijalkakauppiaiden syyttävä sormi osoittaa herkästi ydinkeskustan maksullisiin parkkipaikkoihin, kun samaan aikaan peltomarkettien pihoihin saa jättää menopelinsä ilmaiseksi vaikka koko päiväksi.

Poliitikot ovat tarttuneet hanakasti kauppiaiden hätään. Parkkimaksuista luopumista ehdottavien valtuustoaloitteiden määrän laskemiseen tarvitaan useiden käsiparien sormet pelkästään pohjalaiskaupungeissa.

Onko ongelmaan sitten keksitty jossakin päin maata hyviä lääkkeitä, joita muutkin voisivat soveltaa? Elävät kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtajan Pokko Lemminkäisen vastaus on ytimekäs.

– Ei ole. Asia on äärimmäisen vaikea ja herkkä.

. Mallin ei tarvitse olla sama esimerkiksi lauantaille ja maanantaille. Pokko Lemminkäinen . Lemminkäisen mielestä kirvestä ei ole kuitenkaan syytä heittää kaivoon. Hän kannustaa ideamyllyn pyörittämiseen ja nykytekniikan hyödyntämiseen.

– On jopa hämmästyttävää, ettei luovuutta ole harrastettu onnistuneesti missään päin Suomea. Avaimet ovat kaupungeilla, sillä ne omistavat kadut. Hyödyntämättä ovat esimerkiksi paikkatietojärjestelmät. Parkkikiekot eivät ole enää nykytekniikkaa.

Toiminnanjohtaja myöntää, että haasteita lisäävät jokaisen kaupungin erityispiirteet.

– Kaikille sopivaa mallia on ehkä hankala kehittää, sillä tilanteet ovat erilaisia eri puolilla Suomea. Pohdinnan täytyy olla kuluttajalähtöistä ja ratkaisujen dynaamisia. Mallin ei tarvitse olla sama esimerkiksi lauantaille ja maanantaille.

. Haaveet kokonaan ilmaisesta keskustaparkkeeraamisesta Lemminkäinen kehottaa kuitenkin hautaamaan. Tällaiset kokeilut eivät ole toimineet missään Suomessa.

– Optikkoliikkeen yrittäjälle on pahinta, että hänen liikkeensä edustalla ei ole vapaata parkkipaikkaa, koska joku hautoo ilmaisia parkkiruutuja koko päivän. Maksuttomuus toisi vain tuplaongelmat.

Lemminkäisen mielestä kokeilemisen arvoinen malli voisi olla tarjota 15 minuuttia tai puoli tuntia ilmaista parkkiaikaa. Pysäköinti maksaisi vasta tämän jälkeen.

– Elinvoimaistava pysäköintipolitiikka aktivoi taitavasti kiertoa, ei suinkaan halvaannuta tilannetta. Kierrolle pitäisi löytää kultainen tasapaino.

. Puoli tuntia ilmaista parkkiaikaa Vaasassa tällaista pohdintaa aiotaan harrastaa kesälomien jälkeen. Kuntatekniikan johtaja Jukka Talvi kertoo, että ajatuksena on kartoittaa korona-ajan jälkeistä tilannetta.

– Selvitämme, onko pysäköinnin kysyntä säilynyt ennallaan, vai onko esimerkiksi aikarajoituksia ja maksullisuuksia syytä tarkistaa.

Talven mukaan muutoksia voi tulla parkkipaikoille, joiden käyttö on hieman hiipunut. Yhdeksi esimerkiksi hän nostaa kauppahallin parkkialueen.

– Olen jo ääneenkin pohtinut, voisiko ensimmäinen puoli tuntia olla ilmaista. Aiemmassa kokeilussa ilmainen aika oli kaksi tuntia. Keskustassa työskentelevät kävivät ruuvaamassa kiekkoon lisää aikaa, eikä hallin asiakkaille jäänyt paikkoja. Laittoman menettelyn valvominen osoittautui hankalaksi.

. Talvi ei osaa vielä sanoa, onko kaupungissa muitakin alueita, joilla maksullisuutta tai hinnoittelua voisi muuttaa. Hän kertoo jo haalineensa pohjatietoa kävelykierroksillaan Vaasan kaduilla ja parkkialueilla.

– Esimerkiksi Vaasanpuistikon parkkiruudut ovat jatkuvasti hyvin varattuna, vaikka ne ovat maksullisia. Maksuttomuutta ei ole siis syytä siellä pohtia, koska pysäköintipaikat ovat jo tehokkaassa käytössä. Tämä koskee montaa muutakin katua, mutta hiljaisten alueiden selvittäminen on järkevää.

. Maksullisuuden taustalla kolme syytä Haaveet pysäköintimaksujen jäämisestä historiaan Talvi kehottaa siis unohtamaan.

Hänen mukaansa taustalla on kolme syytä. Yksikään niistä ei ole raha.

– Parkkimaksuista kertyvät eurot kelpaavat toki Vaasalle, mutta ei kaupungin talouden tilkitseminen ole pääsyy parkkimaksuille. Tärkein asia on taata, että mahdollisimman moni löytää tarvitsemansa parkkipaikan. On myös yrittäjien etu, että kierto saadaan pysymään hyvänä. Pahinta on, jos samat autot makaavat pitkään parhailla paikoilla.

. Toiseksi syyksi Talvi nostaa sijoittajanäkökulman.

– Haluamme, että yrittäjät sijoittavat jatkossakin Vaasan keskustaan. Emme voi vetää mattoa heidän altaan tarjoamalla yhtäkkiä vierestä ilmaista parkkitilaa, kun he ovat sijoittaneet paljon rahaa rakenteelliseen pysäköintiin.

Kolmas syy on turvallisuus ja ympäristöystävällisyys.

– On tutkittu, että jopa 30 prosenttia kaupunkiliikenteestä voi kertyä parkkipaikkaa etsivistä autoilijoista. Ylimääräisestä liikenteestä tulee päästöjä sekä melua ja vaaratilanteet lisääntyvät.

. Talvi näkee, että pysäköinnin maksuttomuudelle annetaan julkisessa keskustelussa liian suuri painoarvo.

– Maksuttomuus ei ole hopealuoti, joka poistaa kaikki ongelmat. Väitetään myös, että kivijalkaliikkeen edustalla on oltava parkkipaikkoja. Muuten ei menesty.

Perustelun hän hakee nykytilanteesta Vaasan ydinkeskustassa.

– Vaasan kävelykadulla on tällä hetkellä tyhjänä vain yksi liikehuoneisto, kun tuoreen elinvoimamittauksen mukaan koko keskustassa 12 prosenttia liikkeistä oli kiinni tai tyhjänä tutkimuslauantaina. Kävelykatu on kaupungin elinvoimaisin kauppakatu.

. Vaikuttaako kaksi euroa ostopäätökseen? Visit Vaasan toimitusjohtaja Max Jansson sanoo vieneensä jo pitkään viestiä yrittäjien parkkihuolista kaupungin päättäjille. Hänen mielestään virkistynyt keskustelu on nyt paikallaan, kun torin ympäristöä kehitetään arkkitehtikilpailulla.

Talven lailla Jansson heittää palloa takaisin myös yrittäjille.

– Kun menet ostamaan hienon paidan tai housut, onko se kahdesta parkkieurosta kiinni vai ei. Yhtä tärkeää on, että liikkeet markkinoivat omaa toimintaansa. Ei voi odottaa, että jonkun toisen on tehtävä jotakin. Jos tuote on hyvä, porukat tulevat ostamaan.

. Jansson korostaa, että asia on vaikea. Hän kertoo seuranneensa muun maan tilannetta ja keskustelleensa ongelmasta kollegojensa kanssa eri puolilla Suomea. Yksi fakta on tullut selväksi.

– Kaikki parkkipaikat eivät voi olla ilmaisia. Tätä kokeiltiin muun muassa Lappeenrannassa. Porukat joutuivat ajamaan ympäri kaupunkia, kun vapaita paikkoja ei löytynyt.

Jansson nostaa esiin kokeilun kävelykadun varressa. Hovioikeudenpuistikolla, kirkon ja kaupungintalon sivustalla, on toista kesää puolen tunnin ilmaisia paikkoja.

– Pitäisi löytää joku tällainen välimuoto. Valitettavasti en tiedä yhtään paikkakuntaa, jossa parkkiasia olisi sataprosenttisesti kunnossa.

Toimitusjohtaja lisää, että haastetta lisää kivijalkakaupan jatkuva muutos.

– Vaasassa keskustan elinvoimaa ovat pitäneet yllä ravintolat ja kahvilat, mutta mikä on tilanne 5-10 vuoden päästä? Merkitystä on myös sillä, lisääntyykö esimerkiksi joukkoliikenteen ja pyöräilyn suosio.

. Viisasten kivi edelleen kateissa Seinäjoella ongelma ei ole ainakaan Vaasaa pienempi. Keskustan elinvoima hiipuu kovaa vauhtia.

Hallintojohtaja Jari Jokinen kertoo, että tilannetta on pohdittu esimerkiksi useiden valtuustoaloitteiden pohjalta . Valmistelussa on parhaillaan vastaus tuoreimpaan aloitteeseen.

– On koitettu miettiä, olisiko pysäköintiin mahdollista kehittää joku kokeiltava malli, joka toimisi ja sillä myös saataisiin asiakkaat oikeasti palaamaan keskustaan. Asiaa on pohdittu jo monta vuotta, mutta mitään kaikkia tyydyttävää viisasten kiveä ei ole keksitty.

. Jokinen kertoo, että toisessa vaakakupissa painaa kaupungin omistaman parkkiyhtiö Seiparkin talous.

– Ensimmäisestä parkkeeraustunnista kertyvät tulot muodostavat merkittävän osan tulovirrasta. Jos tästä luovutaan, yhtiön talous on hyvin huonossa tilanteessa ja kaupunki joutuu rahoittamaan yhtiötä lisää.

Hallintojohtaja kertoo, että ratkaisuksi on pohdittu esimerkiksi viidentoista minuutin ilmaisia parkkiaikoja keskustaan. Maksullisuus alkaisi tämän jälkeen.

– Tänä aikana ehtisi hoitaa ainakin pienet asiat. Käymme vielä keskustelua, löytyisikö mitään tapaa, jolla voisimme tulla parkkiasiassa edes hieman vastaan.

. Jokisen mukaan pahin kauhuskenaario on, että Seipark menettää tuloja satoja tuhansia euroja, mutta keskustan liikkeiden asiakasvirta ei parane.

– On hyvä kysymys, voiko euron parkkimaksun poisto todella palauttaa kauppakeskusten asiakkaat keskustaan. Monilla paikkakunnilla on kokeiltu erilaisia malleja, mutta tulokset ovat olleet heikkoja. Fakta on, että tarjonta on tällä hetkellä vähäisempää keskustassa kuin kauppakeskuksissa. Asiakasvirrat vain menevät keskustan ulkopuolelle.

.Yrittäjät toivovat maksutonta pysäköintiä – kaupungeilla on painava syy vastustaa sitä

Wed, 7/6

Kirjaudu sisään

Wed, 7/6

Pitääkö keskustassa aina maksaa pysäköinnistä? Asiantuntijan ehdottamat luovat ratkaisut esillä Vaasassa ja Seinäjoella

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin