Ympäristö ja liikenne

Rauhoitetun merimetson haitoista laaja kartoitus – Kalastajilta ja vesiviljelijöiltä halutaan täsmätietoja vahingoista

Suomessa pesii noin 25000 merimetsoparia. Merimetso on luonnonsuojelulailla rauhoitettu lintu, eikä sitä saa metsästää eikä pesintää häiritä muuten kuin ely-keskuksen antamalla poikkeusluvalla.
Suomessa pesii noin 25000 merimetsoparia. Merimetso on luonnonsuojelulailla rauhoitettu lintu, eikä sitä saa metsästää eikä pesintää häiritä muuten kuin ely-keskuksen antamalla poikkeusluvalla.
Kuva: Max Westerbom
Jaa artikkeli

Rauhoitetun merimetson kalansaaliille ja vesiviljelylle aiheuttamien vahinkojen laajuutta selvitetään ympäristöministeriön rahoittamassa tutkimusprojektissa. Mukaan toivotaan myös kalastajia ja vesiviljelijöitä.

Kaksivuotisen yhteishankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus sekä Turun yliopisto ja ammattikorkeakoulu Novia. Kalanviljelylaitoksilla selvitetään myös harmaahaikaran aiheuttamia vahinkoja.

− Luken olosuhdekatsauksissa on ilmennyt, että merimetsoista koituu kaupallisten kalastajien ja vesiviljelijöiden elinkeinoille monenlaisia haittoja, kertoo erikoistutkija Mats Westerbom Lukesta.

Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyä ja korvaamisperusteita. Siksi tarvitaan tutkimustietoa vahinkojen määristä.

− Mikäli merimetson ja harmaahaikaran aiheuttamat vahingot todetaan merkittäviksi, selvitämme mahdollisuudet oikeudenmukaisen tukijärjestelmän luomiseksi, kertoo erityisasiantuntija Hanne Lohilahti ympäristöministeriöstä.

Merimetso pyydystää ahvenia, kuhia ja siikoja, ja vaikutukset paikalliseen kalakantaan voivat olla merkittäviä. Vesiviljelylaitoksilla saalistavat linnut syövät kasvatettavia kaloja ja voivat aiheuttaa kaloille ylimääräistä rasitusta, mikä voi vaikuttaa kalojen kasvuun ja kuolevuuteen.

Hanke pyritään toteuttamaan yhteistyössä kalastajien ja vesiviljely-yrittäjien kanssa.

− Siksi toivomme kalastajilta ja vesiviljelijöiltä yhteydenottoja erityisesti alueilta, joissa merimetson aiheuttamat suorat vahingot ovat huomattavia. Tavoitteemme on keskittää selvitykset näille alueille, kertoo Mats Westerbom.

Turun yliopiston tallentavalla kameraseurannalla dokumentoidaan rysillä ja vesiviljelylaitoksilla vierailevat lintulajit, yksilöiden lukumäärät ja vierailujen tiheys sekä lintujen käyttäytyminen ja saalistettujen kalojen lukumäärät. Näiden havaintojen perusteella arvioidaan vahinkojen määrää ja laatua.

− Vesiviljelylaitoksilla arvioimme tuotantotappioita suhteuttamalla kasvatuskassikohtaisia lintujen vierailumääriä kassin kasvukaudella tuottamaan kalabiomassaan ja käytetyn rehun määrään, kertoo tutkija Markus Kankainen Lukesta.

Lintujen epäonnistuneet saalistusyritykset voivat vahingoittaa kalastajien pyydyksissä ja kasvatuskasseissa olevia kaloja. Turun yliopistossa testataan, voidaanko vahingoittumisen aiheuttanut lintulaji tunnistaa haavaumaan jääneen DNA-jäljen perusteella.

Hanke tuottaa myös tietoa merimetsojen ravinnonhakumatkojen alueellisesta ulottuvuudesta ja jakautumisesta. Se auttaa ymmärtämään, miten merimetso hyödyntää tilaa, mikä on tärkeä taustatieto tukijärjestelmän rakentamisessa.

Suomessa pesii noin 25 000 merimetsoparia. Merimetso on luonnonsuojelulailla rauhoitettu lintu, eikä sitä saa metsästää eikä pesintää häiritä muuten kuin ely-keskuksen antamalla poikkeusluvalla.

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje