Renessanssi vai taantumus – Merenkurkun kalastuksen tulevaisuus on täynnä kysymysmerkkejä: "Kalastajan lompakkoon jää vähemmän ja vähemmän"

Kookkaassa savustuspöntössä kärisee kuultavan oranssi lohi, kun sundomilainen kalastaja Tom Blom on saapunut kokkauskeikalle panimotapahtumaan. Virossa rakennetun savustuspöntön hän on itse suunnitellut, tosin valmistusvaiheessa pelti oli livahtanut kaksimilliseksi suunnitellun yksimillisen sijaan.

– Nyt se painaa varmaan kolme-neljäsataa kiloa, Blom naurahtaa.

Savustuksen lomassa Blomilla on aikaa jutella elinkeinon tulevaisuudesta. Paljasjalkaisella vaasalaisella kalastus virtaa suonissa.

– Paappa oli kalakauppias torilla. Hän teki kaikennäköistä kalahommaa. Vanhat sundomilaiset kalastajat tunnistivat minutkin heti sukunimestä.

. Paappa oli kalakauppias torilla. Vanhat sundomilaiset kalastajat tunnistivat minutkin heti sukunimestä. Tom Blom . Blomilla on takanaan vuosikymmenten ura niin harrastajana, ammattikalastajana kuin alan luottamustoimissakin. Hän toimii muun muassa Österbottens Fiskarförbundetin hallituksessa ja Sundom Fiskargilletin puheenjohtajana.

Tällä hetkellä itse kalastus on Blomille sivutoimi. Hän on nähnyt uransa aikana elinkeinon nousut ja laskut.

– 35–40 vuotta sitten ahvenen ja muiden rannikkoläheisten kalojen kanta oli todella heikko johtuen muun muassa veden happamuudesta. Merimetsot ja hylkeet ovat myös tuottaneet ongelmia.

. Ilmastonmuutosta on vaikea ennustaa Merimetsot ja hylkeet ovat paikallisia pulmia, jotka on kalastajan arkielämässä helppo havaita. Ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksia taas on mutkikasta hahmottaa. Luonnonvarakeskuksen tutkija Lari Veneranta sanoo, että ilmastonmuutosta on vaikea ennustaa.

– Ilmastonmuutos on koko maapallon mittainen ilmiö. Paikallisella tasolla Merenkurkussa vaikutukset voivat näkyä veden lämpötilan nousuna, jäätalvien harvinaistumisena ja suolapitoisuuden laskuna.

Joidenkin skenaarioiden mukaan Merenkurkun alueella veden lämpötila saattaa nousta jopa kolme astetta seuraavan vuosisadan aikana. Tämä muuttaa lajistosuhteita ja kalastuksen kohteena olevia kalakantoja.

Vaikka ilmastovaikutukset ovat samansuuntaisia ympäri Itämerta, on matalalla ja sokkeloisella Merenkurkulla omia erityispiirteitään.

– Yleisesti ottaen merivesi lämpenee, jääpeite vähenee ja huuhtouma maalta merelle kasvaa. Tämä puolestaan kiihdyttää rehevöitymistä, jolle Merenkurkku on saaristoisuutensa ja mataluutensa puolesta altis. Merenkurkku sijaitsee pohjoisessa, mikä kiihdyttää muutosta ja vaikeuttaa ennustettavuutta. Epävarmuus on aina huono asia, kertoo WWF:n kalastusasiantuntija Matti Ovaska .

. Ilmaston lämpenemisestä ja rehevöitymisestä hyötyvät varsinkin kevätkutuiset lajit, kuten ahven ja kuha. Merenkurkun kalastuselinkeinolle keskeinen merikutuinen siika puolestaan kärsii ilmastonmuutoksen tuomista vaikutuksista.

Kalakantojen muutos johtaakin todennäköisesti nykyistä enemmän ahven-, kuha- ja särkikalakantojen hyödyntämiseen. Toisaalta vesien lämmetessä useiden kalalajien kasvu nopeutuu, millä voi olla saalismääriin suotuisa vaikutus.

– Erityisesti talvikalastus vaikeutuu jääpeitteen epävarmuuden myötä. Myös totuttuja kalastusalueita ja ajankohtia voidaan joutua muuttamaan lämpötilaolosuhteiden mukaan, Veneranta sanoo.

Olennaista onkin varautua ja sopeutua muutoksen ohella epävarmuuteen. Ovaskan mukaan Merenkurkun alue on ollut eräänlainen edelläkävijä kalakantojen suojelutyössä, mikä helpottaa varautumista tulevien vuosikymmenien haasteisiin.

– Kantojen vahvistaminen ja merensuojelualueiden perustaminen on tärkeää. Näin luodaan puskuria ja resilienssiä ja ollaan lisäämättä ihmisen painetta meriluonnolle tai kalakannoille. Pienempi kalakanta on myös herkempi ympäristönsä muutoksille.

. Kritiikkiä päätöksenteolle ja viranomaisille Tom Blomin mukaan kalastajapiireissä ilmastonmuutoksesta ei keskustella paljon – vielä.

– Ilmastonmuutos vaikuttaa alaan kovasti, mutta se on pitkään venyvä prosessi. Siitä aletaan puhua yhtä paljon kuin merimetsosta ja hylkeistä, kun torttu on jo meillä kädessä. Silloin on liian myöhäistä.

Tutkijoiden peräänkuuluttamia toimia ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan on kuitenkin tehty paikallistasolla. Esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla romahtaneet madekannat on elvytetty ruohonjuuritason toiminnalla.

. Blomin mielestä viranomaisilla on tapana keskittyä turhan pieniin yksityiskohtiin kokonaiskuvan hahmottamisen sijaan. Esimerkiksi rehevöitymisen torjunnan isompi kuva on hänen mukaansa hakusessa.

– Rehevöitymistä tulee jarruttaa mahdollisimman paljon. Rysien aitaverkkojen valvonnan sijaan tulisi tarkistaa myös maanviljelijöiden toimintaa aktiivisesti, Blom toteaa.

Kalastuksen saralla päätöksenteko ja neuvottelu yleisesti on laahustavaa.

– Viimeiset viisi vuotta ollaan poljettu paikallaan. Esimerkiksi merimetsotyöryhmä ei ole saanut paljoa aikaan.

. Kalastusrenessanssin tiellä sopeutumisen kustannukset Vaikka ilmastonmuutos muuttaa olosuhteita, tulevaisuudessakin Merenkurkussa nostetaan kalaa. Kalastus enemminkin muuttaa muotoaan, uskovat Ovaska ja Veneranta. Ja on jo muuttanut.

– Minusta tuntuu, että suomalainen kalastus on tällä hetkellä eräänlaisessa välitilassa. Kalastajien keski-ikä on korkea, eikä nuoria tule alalle kauheasti lisää. Kalastus on kuitenkin niin perustavanlaatuinen elinkeino, että kalastusrenessanssi tulee vielä, Ovaska toteaa.

. Kalastusrenessanssi tulee vielä. Matti Ovaska . Renessanssin tiellä on kuitenkin yksi hankaluus: sopeutumisen kustannukset. Uudet olosuhteet ja lajikannat vaativat kaluston uusimista.

– Täytyy hankkia erilaiset vehkeet, joilla kalastaa. Jos moottorikelkalla ei pääse jäälle, niin täytyy olla vaikkapa hydrokopteri tai ilmatyynyalus. Polttoainekustannuksetkin ovat tänä päivänä korkeat: kalastajan lompakkoon jää vähemmän ja vähemmän. Nuoret, jotka voisivat alkaa kalastaa, eivät pienen katteen takia pysty. Katteen saa muualta helpommalla, Blom toteaa.

. Kalastajan lompakkoon jää vähemmän ja vähemmän. Nuoret, jotka voisivat alkaa kalastaa, eivät pienen katteen takia pysty. Tom Blom . Toisaalta ilmastoystävällisellä kalalla on nykypäivänä markkinapotentiaalia. Esimerkiksi rehevöitymisen myötä kasvava kuhakanta voi tarjota uusia mahdollisuuksia kalastajille. Vie kuitenkin aikaa, että kannat kasvavat ammattikalastuksen vaatimiin mittoihin.

Ilmastonmuutoksen keskelläkin perinteitä voidaan säilyttää.

– Silakanpyynti saisi tulla niin kannattavaksi, että sitä voisi verkkokalastaa. Sundomilaista savusilakkaa on harrastettu satoja vuosia. Sen tulisi säilyä seuraavillekin sukupolville, Blom toivoo.

Tue, 7/5

Kirjaudu sisään

Tue, 7/5

Renessanssi vai taantumus – Merenkurkun kalastuksen tulevaisuus on täynnä kysymysmerkkejä: "Kalastajan lompakkoon jää vähemmän ja vähemmän"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin