Säähavaintoasema ei näytä juuri miltään, mutta kertoo paljon – Havaintojen perusteella tiedetään alueen kylmin ja lämpimin paikka

Kohde ei kannusta vilkaisemaan uudestaan. Se on jo lähtökohtaisesti paikassa, jonne monikaan ei katso.

Vaatimaton ja huomaamaton ulkoasu voi hämätä. Kohteessa mitataan ja käsitellään asioita, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin ja tuovat kahvipöytiin puheenaiheita. Kyse on säästä.

. Säätä tutkitaan ja mitataan eri syistä. Ne liittyvät esimerkiksi lento-, tie- ja vesiturvallisuuteen.

– Havaintoja käytetään myös ennusteiden lähtömateriaalina. Ilman niitä ennusteet olisivat paljon epätarkempia. Lisäksi havainnot kiinnostavat kansalaisia. Halutaan vaikka ennen veneilyä tietää, millainen tuuli on. Tutkijatkin ovat yksi käyttäjäryhmä. He voivat tutkia esimerkiksi ilmastonmuutosta, havaintopalveluiden ryhmäpäällikkö, meteorologi Maria Santanen Ilmatieteen laitokselta kertoo.

. Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasema Vaasan Klemettilässä on aidatulla alueella ja lisäksi vielä omassa aitauksessaan. Alue on muutaman metrin suuntaansa. Maasta nousee erilaisia metallisia tankoja ja laitteita.

. Ilmatieteen laitoksella on valtakunnallisesti noin 400 havaintoasemaa. Niistä kolmisenkymmentä sijaitsee joko Etelä-Pohjanmaan tai Pohjanmaan maakunnassa. Asemista noin joka toinen on automaattinen säähavaintoasema, joissa mitataan useimpia säähän liittyviä havaintosuureita. Muut havaintoasemat mittaavat rajatummin, vaikkapa ainoastaan sademäärää ja lumensyvyyttä.

. Ennen elohopeaa, nyt platinaa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa on yhteensä 15 Ilmatieteen laitoksen automaattista säähavaintoasemaa. Neljä asemista on lentokenttien yhteydessä.

– Mitattavien suureiden tärkeys riippuu asemasta. Merellä tuuli on tärkein. Lentokenttien yhteydessä esimerkiksi näkyvyys ja vallitseva sää ovat tärkeitä suureita, Santanen taustoittaa.

. Lämpötila saattaa olla mitattavista suureista eniten ihmisiä kiinnostava. Ilman lämpötila mitataan kahden metrin korkeudelta. Elohopea saattaa säilyä puheissa, mutta käytännössä siitä on luovuttu. Lämpötila mitataan platinavastusanturilla.

. Sade-ennusteiden osuvuus tai osumattomuus voivat kuohuttaa tunteita. Mittaustuloksia käytetään ennusteiden lähtömateriaalina, joten ne tarkentavat ennustetta. Automaattiasemien lisäksi Ilmatieteen laitoksella on vielä 83 manuaaliasemaa, joista seitsemän alueellamme. Ne ovat käytännössä vain sademäärän ja lumensyvyyteen keskityviä asemia.

– Manuaaliasemat vähenevät ihan siitä syystä, että havainnontekijöitä on nykymaailmassa hankala saada, Santanen toteaa.

. Automaattiasemilla lumensyvyyden mittaaminen perustuu ultraäänellä tehtävään etäisyysmittaukseen kohtisuoraan maanpintaa kohti. Perusta tehdään tasaiselle maalle ja päällystetään tekonurmella.

. Automaattiasemat toimivat nimensä mukaisesti automaattisesti. Tekninen henkilökunta käy huoltamassa laitteet vähintään joka toinen vuosi. Meteorologi tekee edustavuusarvioinnin kuuden vuoden välein.

– Hän käy paikan päällä katsomassa, että kaikki on meteorologisesti hyvin. Asema mittaa sitä, mitä on ajateltukin, Santanen sanoo.

. Ennätyksiäkin on Ennätykset nousevat sääpuheessa usein esiin. Vaasan Klemettilä ei ole sijaintinsa puolesta ole paras ehdokas rikkomaan ennätyksiä, sillä meri tasaa rannikolla lämpötiloja, pitää lumensyvyydet maltillisina eikä tuulennopeudessakaan päästä merialueiden lukemiin.

. Heinäkuussa 2018 mitattu 33,7 °C jäi vuoden korkeimmaksi lämpötilaksi koko maassa. Aapeli-myrskyn aikana alkuvuodesta 2019 mitattu tuulenpuuska 32,8 m/s on hurja lukema mantereella ja jouluaattona 2021 satoi 44 cm lunta. Suurin osa satoi vain muutaman tunnin aikana.

. Jos otetaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla vertailukohdaksi vuosikeskilämpötila, niin Alajärven Möksy on alueen kylmin paikka. Lämpimintä on Korsnäsin Bredskäretissä. Mediaanilumensyvyydellä mitattuna lumisin paikka on Ähtärin Inha ja vuositasolla sataa keskimäärin eniten Teuvan Kauppilankylässä.

. Alueelle osuu myös joitain valtakunnallisia ennätyksiä. Oravaisten Kimossa satoi 3.8.2004 150,8 mm ja Isojoen Sarviluomassa 21.11.1971 52,8 mm. Ne ovat elokuun ja marraskuun vuorokausisateiden Suomen ennätyksiä.

. Alahärmän Yli-Ekossa satoi elokuussa 1967 279,3 mm ja Vaasassa 234,1 mm syyskuussa 1937. Ne ovat kuukausisateiden Suomen ennätyksiä. Ähtärissä mitattiin 24.6.1935 peräti 33,8 °C. Se on korkein koskaan kesäkuussa mitattu lämpötila Suomessa.

. FAKTA Mitattavia havaintosuureita ovat lämpötila, ilmanpaine, ilman kosteus, tuuli, auringon säteily, vallitseva sää ja näkyvyys, pilvisyys, sademäärä ja lumensyvyys.

Säähavaintoasemilla mitataan useimpia suureita, mutta harvalla asemalla mitataan kaikkia.

Suomen ensimmäinen säähavaintoasema perustettiin Helsingin Kaisaniemeen 1844.

Ensimmäiset automaattisääasemat perustettiin vuonna 1981.

Kaskisten Sälgrundissa on Pohjanmaan yhä toimivista sääasemista vanhin. Se on perustettu 1876.

Ähtärin Inhassa on Etelä-Pohjanmaan vanhin (1912) yhä toimiva sääasema.

Alueen ainoa säätutka on Vimpelin Lakeaharjulla.

Lähde: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/

Tue, 5/24

Kirjaudu sisään

Tue, 5/24

Säähavaintoasema ei näytä juuri miltään, mutta kertoo paljon – Havaintojen perusteella tiedetään alueen kylmin ja lämpimin paikka

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin